Clinical efficacy of platelet-rich plasma injections in common musculoskeletal disorders
Annaniemi, Aleksi (2024-03-08)
Clinical efficacy of platelet-rich plasma injections in common musculoskeletal disorders
Annaniemi, Aleksi
(08.03.2024)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9619-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9619-3
Tiivistelmä
Together osteoarthritis (OA) of the knee, epicondylitis of the elbow and tendinopathy of the shoulder rotator cuff (RC) affect 5.9% to 13.8% of the general population worldwide. These conditions cause significant disability to the general population and burden the healthcare system. Common treatments for these conditions include physical therapy (PT), pain medication, and various injection therapies. The problem with these conditions is that the damaged tissue has poor or no direct blood supply, thus, the natural healing process may become hindered and tissue becomes worn and damaged. The advancements in molecular biology have made doctors seek new methods to treat these common conditions.
Platelet-rich plasma (PRP) is a concentrate derived from whole blood and depleted of red blood cells through centrifugation. PRP is defined as a minimum of 1,000,000 platelets / microliters in a plasma solution. Platelets and this concentrate contain growth factors (GF) and other cytokines that may stimulate healing in joints and soft tissue. PRP was first utilised in veterinary medicine and dentistry, gradually finding its way to medicine. The theory is to take natural biological autologous growth factors (GF) from human blood and inject them where they would facilitate normal tissue healing. PRP’s effects are complex and somewhat unknown as not all the signal pathways and interactions are known down to the finest detail.
This doctoral thesis mainly aims to 1) determine whether PRP postpones the need for knee arthroplasty in knee osteoarthritis (KOA); 2) investigate the long-term effects of PRP on the RC tendinopathy of the shoulder; 3) determine the effectiveness of PRP treatments in chronic lateral epicondylitis of the elbow; 4) study whether any subgroups of patients concerning the degree of OA or body mass index (BMI) benefit from the treatment more than other potential subgroups. This thesis is based on five retrospective studies following the aforementioned patient groups who received PRP injection treatments or conservative treatments that are widely accepted for their musculoskeletal disorder. The patients were treated at the district hospital of Forssa, in the Welfare District of Forssa. Verihiutaleplasmainjektioiden kliininen tehokkuus yleisissä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa
Polven nivelrikko, tenniskyynärpää ja olkanivelen kiertäjäkalvosimen jännerappeuma ilmenevät yhteensä noin 5.9% – 13.8% väestöä maailmanlaajuisesti. Nämä tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat merkittävää toimintakyvyn alenemaa populaatiossa sekä kuormitusta terveydenhuollossa. Yhteistä näiden sairauksien hoidossa ovat fysioterapia, kipulääkitys ja erilaiset pistoshoidot. Yhteistä on myös sairastuneen kudoksen heikentynyt verenkierto ja kudoksen luonnollisen paranemiskyvyn heikkous, joista seuraa kudoksen kuluminen ja vaurioituminen ajan kuluessa. Molekyylibiologian edistysaskeleet ovat inspiroineet tutkijoita etsimään uusia hoitomuotoja näihin yleisiin sairauksiin.
Verihiutaleplasma on verestä valmistettu tuote, josta on poistettu punasolut sentrifugoimalla veri. Verihiutaleplasman määritelmänä pidetään vähintään 1,000,000 verihiutaletta per mikrolitra plasmavalmistetta. Plasma ja verihiutaleet sisältävät runsaasti kasvutekijöitä ja muita sytokiineja, jotka osallistuvat kudoksen paranemiseen johtavaan kaskadiin säätelemällä tulehdusta, arven muodostusta ja kudoksen uusiutumista. Verihiutaleplasmaa on käytetty aluksi eläin- ja hammaslääketieteessä, josta se on päätynyt muuhun lääketieteeseen. Teoria verihiutaleplasman tehosta perustuu ajatukseen viedä luonnolliset omasta kehosta peräisin olevat kasvutekijät alueille, joissa kudoksen paranemiskyky on heikko. Verihiutaleplasman vaikutukset ovat monimutkaisia ja osittain vielä tuntemattomia, sillä kaikkia solujen välisiä ja sisäisiä signalointi ketjuja ei vielä tunneta pienimpien yksityiskohtien tasolla.
Tämän väitöskirjan tavoitteet olivat 1) määrittää viivästyttääkö verihiutaleplasma tekonivelleikkauksen ajankohtaa polven nivelrikkopotilailla; 2) tutkia verihiutaleplasman pitkäaikaisia vaikutuksia olkapään kiertäjäkalvosimen jännerappeumissa; 3) määrittää verihiutaleplasmahoitojen tehokkuus kroonistuneessa tenniskyynärpäävaivassa; 4) selvittää vaikuttaako nivelrikon vaikeusaste tai painoindeksi hoidon tehoon. Tämä väitöskirja perustuu viiteen retrospektiivisesti tehtyyn tutkimukseen, jossa on seurattu edellä mainittuja potilasryhmiä, jotka ovat saaneet joko verihiutaleplasma hoitoja tai nykyisiä yleisesti käytettyjä ei-leikkauksellisia hoitoja. Potilaat saivat hoidot Forssan aluesairaalassa.
Platelet-rich plasma (PRP) is a concentrate derived from whole blood and depleted of red blood cells through centrifugation. PRP is defined as a minimum of 1,000,000 platelets / microliters in a plasma solution. Platelets and this concentrate contain growth factors (GF) and other cytokines that may stimulate healing in joints and soft tissue. PRP was first utilised in veterinary medicine and dentistry, gradually finding its way to medicine. The theory is to take natural biological autologous growth factors (GF) from human blood and inject them where they would facilitate normal tissue healing. PRP’s effects are complex and somewhat unknown as not all the signal pathways and interactions are known down to the finest detail.
This doctoral thesis mainly aims to 1) determine whether PRP postpones the need for knee arthroplasty in knee osteoarthritis (KOA); 2) investigate the long-term effects of PRP on the RC tendinopathy of the shoulder; 3) determine the effectiveness of PRP treatments in chronic lateral epicondylitis of the elbow; 4) study whether any subgroups of patients concerning the degree of OA or body mass index (BMI) benefit from the treatment more than other potential subgroups. This thesis is based on five retrospective studies following the aforementioned patient groups who received PRP injection treatments or conservative treatments that are widely accepted for their musculoskeletal disorder. The patients were treated at the district hospital of Forssa, in the Welfare District of Forssa.
Polven nivelrikko, tenniskyynärpää ja olkanivelen kiertäjäkalvosimen jännerappeuma ilmenevät yhteensä noin 5.9% – 13.8% väestöä maailmanlaajuisesti. Nämä tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat merkittävää toimintakyvyn alenemaa populaatiossa sekä kuormitusta terveydenhuollossa. Yhteistä näiden sairauksien hoidossa ovat fysioterapia, kipulääkitys ja erilaiset pistoshoidot. Yhteistä on myös sairastuneen kudoksen heikentynyt verenkierto ja kudoksen luonnollisen paranemiskyvyn heikkous, joista seuraa kudoksen kuluminen ja vaurioituminen ajan kuluessa. Molekyylibiologian edistysaskeleet ovat inspiroineet tutkijoita etsimään uusia hoitomuotoja näihin yleisiin sairauksiin.
Verihiutaleplasma on verestä valmistettu tuote, josta on poistettu punasolut sentrifugoimalla veri. Verihiutaleplasman määritelmänä pidetään vähintään 1,000,000 verihiutaletta per mikrolitra plasmavalmistetta. Plasma ja verihiutaleet sisältävät runsaasti kasvutekijöitä ja muita sytokiineja, jotka osallistuvat kudoksen paranemiseen johtavaan kaskadiin säätelemällä tulehdusta, arven muodostusta ja kudoksen uusiutumista. Verihiutaleplasmaa on käytetty aluksi eläin- ja hammaslääketieteessä, josta se on päätynyt muuhun lääketieteeseen. Teoria verihiutaleplasman tehosta perustuu ajatukseen viedä luonnolliset omasta kehosta peräisin olevat kasvutekijät alueille, joissa kudoksen paranemiskyky on heikko. Verihiutaleplasman vaikutukset ovat monimutkaisia ja osittain vielä tuntemattomia, sillä kaikkia solujen välisiä ja sisäisiä signalointi ketjuja ei vielä tunneta pienimpien yksityiskohtien tasolla.
Tämän väitöskirjan tavoitteet olivat 1) määrittää viivästyttääkö verihiutaleplasma tekonivelleikkauksen ajankohtaa polven nivelrikkopotilailla; 2) tutkia verihiutaleplasman pitkäaikaisia vaikutuksia olkapään kiertäjäkalvosimen jännerappeumissa; 3) määrittää verihiutaleplasmahoitojen tehokkuus kroonistuneessa tenniskyynärpäävaivassa; 4) selvittää vaikuttaako nivelrikon vaikeusaste tai painoindeksi hoidon tehoon. Tämä väitöskirja perustuu viiteen retrospektiivisesti tehtyyn tutkimukseen, jossa on seurattu edellä mainittuja potilasryhmiä, jotka ovat saaneet joko verihiutaleplasma hoitoja tai nykyisiä yleisesti käytettyjä ei-leikkauksellisia hoitoja. Potilaat saivat hoidot Forssan aluesairaalassa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2866]