”Haluan näyttää kauniimmalta, paremmalta, sopia enemmän ’joukkoon’.” - Sosiaalisen median vuoksi koetut ulkonäköpaineet Instagramissa.
Saarivuori, Iida (2024-01-17)
”Haluan näyttää kauniimmalta, paremmalta, sopia enemmän ’joukkoon’.” - Sosiaalisen median vuoksi koetut ulkonäköpaineet Instagramissa.
(17.01.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402268827
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402268827
Tiivistelmä
Sosiaalinen media on nykyisin suuri osa päivittäistä elämäämme. Sen vaikuttavuus ajatusmaailmojemme ja käyttäytymisemme muovaajana on todettu esimerkiksi kulutuskäyttäytymistä koskevissa tutkimuksissa. Tässä tutkimuksessa sosiaalista mediaa tarkastellaan sosiokulttuurisena ympäristönä sen vuoksi koettujen ulkonäköpaineiden näkökulmasta.
Sosiaalisen median sovelluksista varsinkin Instagram kuva- ja videosisältöineen on hyvin ulkonäkökeskeinen alusta. Tietynlaisten ulkonäköpiirteiden omaamisesta ja ulkonäköihanteisiin sopeutumisesta usein palkitaan tykkäyksin, kommentein ja vaikuttajien näkökulmasta jopa rahallisesti vaikuttajamarkkinoinnin kautta. Jos ulkonäköihanteeseen ei kuitenkaan sopeudu, voi kokea esimerkiksi kehonkuvaan ja hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavia ulkonäköpaineita. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää se, minkälaiset Instagram -sisällöt ja siellä nähtyjen ihmisten ulkonäköpiirteet ovat yhteydessä suurempiin sosiaalisen median vuoksi koettuihin ulkonäköpaineisiin.
Tutkimusaineistona toimii helmikuussa 2023 kerätty aihetta kartoittava kvantitatiivinen kyselyaineisto, joka jaettiin kolmen Instagram-käyttäjän profiileissa. Vapaaehtoiseen kyselyyn vastasi 309 18–57-vuotiasta henkilöä, joista lähes kaikki olivat naisia. Kyselyssä mitattiin sosiaalisen median vuoksi koettuja ulkonäköpaineita tutkimuksen tarpeisiin muokatun SATAQ-3 kyselypohjan avulla. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin Instagramin käyttöaikaa, sieltä nähtyä sisältöä ja kuvanmuokkaukseen liittyviä teemoja. Tutkimuksen päätulokset saatiin näiden muuttujien kanssa tehdyn lineaarisen regressioanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksena sosiaalisen median vuoksi koettujen ulkonäköpaineiden odotettua arvoa nostavat tilastollisesti merkitsevät yhteydet löytyivät perinteisten ulkonäköihanteiden mukaisista ulkonäköpiirteistä muodostetusta pääkomponentista, kauneuteen keskittyvistä sisällöistä muodostetusta pääkomponentista ja siitä, että Instagramissa nähdyn sisällön arvioitiin olevan usein sosiaalisen median vaikuttajien tai julkisuuden henkilöiden tuottamaa. Myös yksi sosiaalisen median vuoksi koettujen ulkonäköpaineiden odotettua arvoa laskeva tilastollisesti merkitsevä yhteys löytyi pääkomponentista, joka koostui erilaisista ja usein ulkonäköihanteiden näkökulmasta kartetuista ulkonäköpiirteistä.
Aineisto ei ole yleistettävissä, mutta antaa kuitenkin osviittaa siitä, että sosiaalisen median erilaisilla sisällöillä on yhteyksiä sen vuoksi koettuihin ulkonäköpaineisiin. Näin vaikuttaisi olevan ainakin tämän tutkimuksen naisvaltaisessa, täysi-ikäisessä ja Instagramia paljon käyttävien henkilöiden vastaajaryhmässä. Tämä yhdistettynä Instagramin ulkonäkökeskeiseen sosiokulttuuriseen ympäristöön ja vaikuttajien luomiin parasosiaalisiin suhteisiin seuraajiensa kanssa luo haastavan ympäristön ulkonäköpaineiden vähentämisen ja hyvinvoinnin parantamisen näkökulmasta. Sosiaalisessa mediassa toimivat vaikuttajat ja julkisuuden henkilöt ovat merkittävässä osassa ulkonäköihanteiden muovautumisessa luomiensa sosiokulttuuristen ympäristöjen kautta niin hyvässä kuin pahassa.
Aiheesta kaivataan lisää kontrolloidumpaa ja monipuolisempaa dataa tulosten validiuden lisäämiseksi, mutta tämän tutkimuksen tuloksia voitaisiin kuitenkin jo käyttää apuna esimerkiksi lapsille ja nuorille suunnatun oppimateriaalin tai kurssien kehittämisessä, heidän ollessa aikaisemman tutkimuksen mukaan erityisen alttiita ulkonäköön liittyville vaikutuksille. Yhteiskunnallisen keskustelun luominen esimerkiksi erilaisten somekampanjoiden avulla voisi taas olla apuna ohjaamassa aikuisia monipuolisemman sisällön pariin.
Sosiaalisen median sovelluksista varsinkin Instagram kuva- ja videosisältöineen on hyvin ulkonäkökeskeinen alusta. Tietynlaisten ulkonäköpiirteiden omaamisesta ja ulkonäköihanteisiin sopeutumisesta usein palkitaan tykkäyksin, kommentein ja vaikuttajien näkökulmasta jopa rahallisesti vaikuttajamarkkinoinnin kautta. Jos ulkonäköihanteeseen ei kuitenkaan sopeudu, voi kokea esimerkiksi kehonkuvaan ja hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavia ulkonäköpaineita. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää se, minkälaiset Instagram -sisällöt ja siellä nähtyjen ihmisten ulkonäköpiirteet ovat yhteydessä suurempiin sosiaalisen median vuoksi koettuihin ulkonäköpaineisiin.
Tutkimusaineistona toimii helmikuussa 2023 kerätty aihetta kartoittava kvantitatiivinen kyselyaineisto, joka jaettiin kolmen Instagram-käyttäjän profiileissa. Vapaaehtoiseen kyselyyn vastasi 309 18–57-vuotiasta henkilöä, joista lähes kaikki olivat naisia. Kyselyssä mitattiin sosiaalisen median vuoksi koettuja ulkonäköpaineita tutkimuksen tarpeisiin muokatun SATAQ-3 kyselypohjan avulla. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin Instagramin käyttöaikaa, sieltä nähtyä sisältöä ja kuvanmuokkaukseen liittyviä teemoja. Tutkimuksen päätulokset saatiin näiden muuttujien kanssa tehdyn lineaarisen regressioanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksena sosiaalisen median vuoksi koettujen ulkonäköpaineiden odotettua arvoa nostavat tilastollisesti merkitsevät yhteydet löytyivät perinteisten ulkonäköihanteiden mukaisista ulkonäköpiirteistä muodostetusta pääkomponentista, kauneuteen keskittyvistä sisällöistä muodostetusta pääkomponentista ja siitä, että Instagramissa nähdyn sisällön arvioitiin olevan usein sosiaalisen median vaikuttajien tai julkisuuden henkilöiden tuottamaa. Myös yksi sosiaalisen median vuoksi koettujen ulkonäköpaineiden odotettua arvoa laskeva tilastollisesti merkitsevä yhteys löytyi pääkomponentista, joka koostui erilaisista ja usein ulkonäköihanteiden näkökulmasta kartetuista ulkonäköpiirteistä.
Aineisto ei ole yleistettävissä, mutta antaa kuitenkin osviittaa siitä, että sosiaalisen median erilaisilla sisällöillä on yhteyksiä sen vuoksi koettuihin ulkonäköpaineisiin. Näin vaikuttaisi olevan ainakin tämän tutkimuksen naisvaltaisessa, täysi-ikäisessä ja Instagramia paljon käyttävien henkilöiden vastaajaryhmässä. Tämä yhdistettynä Instagramin ulkonäkökeskeiseen sosiokulttuuriseen ympäristöön ja vaikuttajien luomiin parasosiaalisiin suhteisiin seuraajiensa kanssa luo haastavan ympäristön ulkonäköpaineiden vähentämisen ja hyvinvoinnin parantamisen näkökulmasta. Sosiaalisessa mediassa toimivat vaikuttajat ja julkisuuden henkilöt ovat merkittävässä osassa ulkonäköihanteiden muovautumisessa luomiensa sosiokulttuuristen ympäristöjen kautta niin hyvässä kuin pahassa.
Aiheesta kaivataan lisää kontrolloidumpaa ja monipuolisempaa dataa tulosten validiuden lisäämiseksi, mutta tämän tutkimuksen tuloksia voitaisiin kuitenkin jo käyttää apuna esimerkiksi lapsille ja nuorille suunnatun oppimateriaalin tai kurssien kehittämisessä, heidän ollessa aikaisemman tutkimuksen mukaan erityisen alttiita ulkonäköön liittyville vaikutuksille. Yhteiskunnallisen keskustelun luominen esimerkiksi erilaisten somekampanjoiden avulla voisi taas olla apuna ohjaamassa aikuisia monipuolisemman sisällön pariin.