Kunnan kaavoitusmonopoli MRL:n uudistusprosessin näkökulmasta
Haapanen, Seera (2024-02-14)
Kunnan kaavoitusmonopoli MRL:n uudistusprosessin näkökulmasta
(14.02.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202403019518
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202403019518
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään kunnan kaavoitusmonopolia käsitteenä, sen kehitystä ja merkitystä. Muun muassa maanomistajalla on kuntalain mukaan oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Tutkielman yhtenä tavoitteena on selventää, miten kunnan on käsiteltävä maanomistajan tekemä kaavoitusaloite, ja mikä merkitys kaavoitusmonopolilla on tässä käsittelyssä. Tarkoituksena on luoda katsaus maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön uudistusprosessin yhteydessä annettuihin lausuntoihin ja kommentteihin koskien maanomistajan kaava-aloiteoikeuden vahvistamista. Tutkielmassa avataan keskeisimmiltä osin Norjan kaavoitusjärjestelmää, joka eroaa merkittävästi vastaavasta Suomen järjestelmästä.
Tutkielman tärkeimpänä lähdeteoksena toimii Martti Häkkäsen vuonna 2016 kirjoittama väitöskirja ”Rakennusoikeuden sääntely”. MRL:n uudistusprosessin yhteydessä käytyä keskustelua ja kannanottoja selvennetään ympäristöministeriön yhteenkokoamien kommenttien ja muistion pohjalta.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kunnalla on laaja kaavoituksellinen harkintavalta, mutta se ei ole ehdoton tai rajaton. Kaavoitusmonopoliin ja maanomistajan kaava-aloiteoikeuteen liittyy erisuuntaisia intressejä, sillä aloiteoikeutta sekä puolletaan että vastustetaan voimakkaasti. Kaikkia osapuolia miellyttävää lopputulosta ei luultavimmin saada aikaan alueidenkäyttölain uudistamisen myötä.
Tutkielman tärkeimpänä lähdeteoksena toimii Martti Häkkäsen vuonna 2016 kirjoittama väitöskirja ”Rakennusoikeuden sääntely”. MRL:n uudistusprosessin yhteydessä käytyä keskustelua ja kannanottoja selvennetään ympäristöministeriön yhteenkokoamien kommenttien ja muistion pohjalta.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kunnalla on laaja kaavoituksellinen harkintavalta, mutta se ei ole ehdoton tai rajaton. Kaavoitusmonopoliin ja maanomistajan kaava-aloiteoikeuteen liittyy erisuuntaisia intressejä, sillä aloiteoikeutta sekä puolletaan että vastustetaan voimakkaasti. Kaikkia osapuolia miellyttävää lopputulosta ei luultavimmin saada aikaan alueidenkäyttölain uudistamisen myötä.