"Huijareiden" yliopisto : Huijari-ilmiön yleisyys yliopisto-opiskelijoilla sekä sukupuolen ja sosiaalisen taustan yhteydet
Virta, Emma (2024-01-09)
"Huijareiden" yliopisto : Huijari-ilmiön yleisyys yliopisto-opiskelijoilla sekä sukupuolen ja sosiaalisen taustan yhteydet
(09.01.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402025473
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402025473
Tiivistelmä
Huijari-ilmiö tai toiselta nimeltään huijarisyndrooma on viime aikoina paljon puhututtanut ilmiö. Aiheesta on keskusteltu mediassa, kirjoitettu kirjoja ja käynnistetty tutkimuksia. Huijari-ilmiön vaikutuksista niin yhteiskunnalle kuin yksilöllekin ollaan kiinnostuneita. Huijari-ilmiö on ajatusvinouma, joka saa ihmisen näkemään itsensä epäpätevänä, vaikka hän todellisuudessa on osaava. Huijari-ilmiöstä on kuitenkin tehty vielä verrattain vähän tutkimusta Suomessa ja aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet enimmäkseen tohtoriopiskelijoihin. Tämä pro gradu -tutkielma keskittyikin huijari-ilmiön tutkimiseen yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijoille keväällä 2022 lähetetty kyselylomake keräsi paljon vastauksia (N = 5003). Kysely lähetettiin kaikkien suomenkielisten, monialaisten yliopistojen perustutkinto-opiskelijoille Suomessa eli yhteensä kahdeksaan yliopistoon. Vastaajista suurin osa oli naisia, mutta myös muita sukupuolia oli edustettuna. Vastaajat olivat myös vaihtelevasti esimerkiksi eri aloilta ja eri vuosikursseilta. Kyselyn palautteessa moni kehui aiheen tärkeyttä ja ajankohtaisuutta. Tarkastelin ensin huijari-ilmiön yleisyyttä aineistossa. Tämän jälkeen tutkin sukupuolen ja huijari-ilmiön yhteyttä yleisesti ja opiskelualoittain. Sukupuolen lisäksi tutkin myös, onko opiskelijoiden sosiaalisella taustalla eli perheen yhteiskuntaluokalla, varallisuudella ja vanhempien koulutusasteilla yhteyttä huijari-ilmiön kokemiseen. Lopuksi tutkin vielä sukupuolen ja sosiaalisen taustan samanaikaista yhteyttä huijari-ilmiön kokemiseen. Analysoin aineistoa kvantitatiivisesti SPSS 28 -ohjelmiston avulla.
Tuloksista kävi ilmi, että huijari-ilmiö on erittäin yleistä tähän tutkimukseen osallistuneilla perustutkinto-opiskelijoilla. Aineiston mukaan noin puolet yliopiston perustutkinto-opiskelijoista kokee säännöllisesti huijarituntemuksia ja hieman yli neljäsosa kärsii jatkuvista ja voimakkaista huijarituntemuksista. Sukupuolella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys huijari-ilmiön kokemiseen. Eniten huijariajattelua kokivat aineiston mukaan muunsukupuoliset sekä naiset. Luonnontieteellisellä, humanistisella, teknillistieteellisellä, yhteiskuntatieteellisellä, lääketieteellisellä, kasvatustieteellisellä ja kauppatieteellisellä alalla sukupuolen yhteys huijari-ilmiöön oli tilastollisesti merkitsevä. Sosiaalisen taustan muuttujista perheen yhteiskuntaluokalla, perheen varallisuudella ja isän koulutustasolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys huijari-ilmiön kokemiseen. Nämä muuttujat olivat negatiivisesti yhteydessä huijarimittarista saatuihin pistemääriin. Yhteys ei kuitenkaan ollut kovin merkittävä ja sukupuoli selitti enemmän huijariajattelun voimakkuutta kuin sosiaalinen tausta. Myöskään sosiaalisella taustalla ja sukupuolella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhdysvaikutusta.
Tutkimuksesta siis selvisi, että huijari-ilmiö voi olla hyvin yleistä yliopistoissa opiskelevien perustutkinto-opiskelijoiden keskuudessa. Tulos ei sinänsä yllätä, sillä yliopistomaailmaa voisi kuvailla otolliseksi ympäristöksi huijari-ilmiölle mm. sen tuottamien paineiden, kilpailullisuuden ja opiskelijoihin kohdistettujen odotusten vuoksi. Vaikka sosiaalinen tausta ei tässä tutkimuksessa osoittautunut olevan kovin vahvasti yhteydessä huijari-ilmiöön, löytyi tuloksista mm. mielenkiintoisia seikkoja sukupuolten välisistä eroista. Kuitenkin on todennäköisesti olemassa tekijöitä, jotka selittävät huijari-ilmiötä kattavammin kuin sukupuoli ja sosiaalinen tausta. Aihetta onkin tärkeää tutkia lisää.
Tuloksista kävi ilmi, että huijari-ilmiö on erittäin yleistä tähän tutkimukseen osallistuneilla perustutkinto-opiskelijoilla. Aineiston mukaan noin puolet yliopiston perustutkinto-opiskelijoista kokee säännöllisesti huijarituntemuksia ja hieman yli neljäsosa kärsii jatkuvista ja voimakkaista huijarituntemuksista. Sukupuolella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys huijari-ilmiön kokemiseen. Eniten huijariajattelua kokivat aineiston mukaan muunsukupuoliset sekä naiset. Luonnontieteellisellä, humanistisella, teknillistieteellisellä, yhteiskuntatieteellisellä, lääketieteellisellä, kasvatustieteellisellä ja kauppatieteellisellä alalla sukupuolen yhteys huijari-ilmiöön oli tilastollisesti merkitsevä. Sosiaalisen taustan muuttujista perheen yhteiskuntaluokalla, perheen varallisuudella ja isän koulutustasolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys huijari-ilmiön kokemiseen. Nämä muuttujat olivat negatiivisesti yhteydessä huijarimittarista saatuihin pistemääriin. Yhteys ei kuitenkaan ollut kovin merkittävä ja sukupuoli selitti enemmän huijariajattelun voimakkuutta kuin sosiaalinen tausta. Myöskään sosiaalisella taustalla ja sukupuolella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhdysvaikutusta.
Tutkimuksesta siis selvisi, että huijari-ilmiö voi olla hyvin yleistä yliopistoissa opiskelevien perustutkinto-opiskelijoiden keskuudessa. Tulos ei sinänsä yllätä, sillä yliopistomaailmaa voisi kuvailla otolliseksi ympäristöksi huijari-ilmiölle mm. sen tuottamien paineiden, kilpailullisuuden ja opiskelijoihin kohdistettujen odotusten vuoksi. Vaikka sosiaalinen tausta ei tässä tutkimuksessa osoittautunut olevan kovin vahvasti yhteydessä huijari-ilmiöön, löytyi tuloksista mm. mielenkiintoisia seikkoja sukupuolten välisistä eroista. Kuitenkin on todennäköisesti olemassa tekijöitä, jotka selittävät huijari-ilmiötä kattavammin kuin sukupuoli ja sosiaalinen tausta. Aihetta onkin tärkeää tutkia lisää.