Metotreksaatin haittavaikutuksia ennustavat tekijät Tyksissä vuosina 2009-2020 hoidetuilla 1-17-vuotiailla akuuttia lymfaattista leukemiaa sairastavilla lapsilla ja nuorilla

Abstract

Metotreksaatti (mtx) on yksi vanhimmista solunsalpaajalääkkeistä ja se on vakiinnuttanut asemansa lasten leukemian hoidossa. Metotreksaatti kuuluu pohjoismaiseen hoitosuositukseen NOPHOALL2008, jossa sitä käytetään suurilla pitoisuuksilla, jolloin se estää DNA:n ja proteiinien synteesiä ja solun jakautumista. Lääke poistuu vain munuaisten kautta ja koska se on munuais- ja neurotoksista, seurataan sen poistumista elimistöstä tiiviisti. Jos metotreksaattipitoisuus ylittää määritetyn raja-arvon tietyssä aikapisteessä, aloitetaan tukihoidot, joihin ensisijaisesti kuuluu runsas suonensisäinen nesteytys ja kalsiumfolinaatti. Lääkepitoisuuksien puhdistumista ja pitoisuuksia voidaan heikosti ennustaa, mutta on epäilty, että tietyt asiat, kuten lääkkeet, voisivat siihen vaikuttaa. Tässä tutkimuksessa käytettiin Tyksissä 2009–2020 välissä hoidettujen 1–17-vuotiaiden leukemiapotilaiden tietoja (n=70). Potilaista kerättiin tietoja ennen hoitojen aloitusta, kuten ISO-BMI, pinta-ala, kreatiniini ja albumiini, koska näillä epäiltiin olevan vaikututusta metotreksaatin puhdistumiseen. Lisäksi ennen jokaista hoitojaksoa tarkistettiin, oliko käytössä puhdistumiseen vaikuttavia lääkeaineita käytössä. Hoitojaksojen tiedoista kerättiin metotreksaatin pitoisuudet määritetyissä aikapisteissä, 24, 36, 42 ja 48 tunnin päästä lääkkeen annon aloituksesta. Näihin on määritetty korkein sallittu pitoisuus, jonka ylittyessä aloitetaan tukihoidot. Tukihoidoista kerättiin saatujen kalsiumfolinaattiannosten määrä. Tiedot anonymisoitiin ja kerättiin Excel-taulukkoon. Tietojen analyysi tehtiin SAS-ohjelman avulla. Pitkittynyt puhdistuma esiintyi 70 hoitojaksolla (13.57 %). Näissä löytyi yhteys potilaan pinta-alan ja pitkittyneiden pitoisuuksien välillä: mitä suurempi pinta-ala, sitä todennäköisemmin pitkittynyt puhdistuma (p=0.0020). Pinta-alaa käytetään oikean lääkeannoksen määrittämiseen. Kreatiniinin, albumiinin ja lääkeaineiden kohdalla ei löydetty yhteyttä pitkittyneeseen puhdistumaan. Mahdollinen syy tähän oli pieni potilasaineisto, jolloin tulokset eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. Korkeita kreatiiniarvoja ennen hoitojen aloitusta oli vain 3 hoitojaksolla. Albumiinien mittaus leukemiapotilailla alkoi vasta 2018, jonka vuoksi suurimmalla osalla aineiston potilaista näitä ei ollut tiedossa. Jotta pinta-alan ja muiden tekijöiden todellinen merkitys metotreksaatin puhdistumiselle saataisiin selville, tulisi tutkia laajempaa potilasaineistoa.