Yliopisto-opiskelijoita huijarisyndroomalta suojaavat tekijät

Abstract

Huijarisyndrooma on viime vuosina noussut usein esiin mediassa ja sitä koetaan niin opiskelumaailmassa kuin työelämässäkin. Kyseessä on ilmiö, joka tarkoittaa, että hyvin menestyvät ja pätevät ihmiset eivät usko omaan osaamiseen, vaan pitävät itseään huijareina ja selittävät menestystään ulkoisten tekijöiden ansiona. Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä tarkemmin opiskelijoiden huijarisyndroomaan ja selvittää, mitkä tekijät suojaavat yliopisto-opiskelijoita huijarisyndroomalta ja miten vain vähän tai ei ollenkaan huijarisyndroomaa kokevat opiskelijat eroavat voimakasta huijarisyndroomaa kokevista opiskelijoista.

Tutkimuksen aineistona käytettiin valmiiksi kerättyä kyselyaineistoa (N = 5003), johon vastanneet ovat Suomen yliopistojen perustutkinto-opiskelijoita. Kysely koostui taustakysymyksistä, perhetaustaan liittyvistä kysymyksistä ja väittämistä sekä oman osaamisen kokemiseen liittyvistä väittämistä. Tutkimus toteutettiin mixed methods -tutkimuksena ja aineiston kvantitatiivinen osuus analysointiin hyödyntäen SPSS 29 -ohjelmistoa ja kvalitatiivinen osuus aineistolähtöisenä sisällönanalyysina teemoittelun avulla.

Tutkimustulosten mukaan naiset ja etenkin muunsukupuoliset kokevat miehiä enemmän huijarisyndroomaa, joten yhtenä huijarisyndroomalta suojaavana tekijänä voidaan pitää mies-sukupuolta. Myös yli 35-vuoden ikä näyttäytyi tässä tutkimuksessa huijarisyndroomalta suojaavana tekijänä. Kaikki perhetaustaan liittyvät summamuuttujat olivat myös tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä huijaripisteisiin ja huijarisyndroomalta suojasivat runsaammat lapsuudenkodin resurssit sekä lapsuudenkodin kannustava kasvatustyyli, kun taas puolestaan lapsuudenkodin vaativa kasvatustyyli oli yhteydessä korkeampiin huijaripisteisiin. Vain vähän tai ei ollenkaan huijarisyndroomaa ja voimakkaita huijarituntemuksia kokevia opiskelijoita vertailtaessa taustakysymysten osalta päädyttiin samankaltaisiin tuloksiin. Opiskelijoita vertailtiin myös heidän kokemuksiensa osalta, joita he olivat esittäneet avoimessa kysymyksessä liittyen huijarisyndroomaan. Vastaajien kokemuksissa nousivat esiin lapsuudenkodin ja yksilöllisten tekijöiden yhteydet huijarisyndrooman kokemiseen.

Tutkimuksen olennaisimmaksi tulokseksi nousi lapsuudenkodin kannustavan kasvatustyylin yhteys vähäisempiin huijarikokemuksiin ja vaativan kasvatustyylin yhteys voimakkaampiin huijarikokemuksiin, joka tarkoittaa, että huijarisyndrooman juuret voivat olla lapsuudessa asti. On kuitenkin huomioitava, että kyseessä on hyvin kompleksinen ilmiö, johon ovat yhteydessä monet erilaiset tekijät. Tämä tutkimus antaa kuitenkin tietoa huijarisyndroomalta suojaavista tekijöistä, jota voidaan hyödyntää sen ennaltaehkäisyyn liittyvässä toiminnassa.