Vakaavaluuttamarkkinoiden nykytila vakaavaluutan ominaisuuksiin ja luottamuksen tarpeeseen perustuvaa luokittelumallia käyttäen
Antonen, Eero (2024-02-14)
Vakaavaluuttamarkkinoiden nykytila vakaavaluutan ominaisuuksiin ja luottamuksen tarpeeseen perustuvaa luokittelumallia käyttäen
(14.02.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031311136
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031311136
Tiivistelmä
Vakaavaluuttojen (engl. stablecoin) käyttö on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana räjähdysmäisesti. Kaikkien vakaavaluuttojen yhteenlaskettu markkina-arvo oli elokuussa 2023 noin 126 miljardia Yhdysvaltain dollaria, kun se tammikuussa 2020 oli noin 5 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Vakaavaluuttojen markkina-arvon lisäksi eri vakaavaluuttojen määrä on kasvanut viimeisten vuosien aikana niin paljon, että olemassa oleva kirjallisuus ei ole riittävää antamaan ajantasaista kuvaa tämänhetkisistä markkinoista ja teknologioista. Erityisesti muita kuin kaikkein suurimpia vakaavaluuttoja ei ole tutkittu lähes ollenkaan.
Tässä tutkielmassa tutkittiin kaikkien yli miljoonan USD:n markkina-arvon omaavien vakaavaluuttojen ominaisuuksia aikaisemmassa kirjallisuudessa tunnistettujen ominaisuuksien eli sidoksen, vakuuden tyypin ja määrän, sidosta ylläpitävän mekanismin ja käytetyn hintatiedon osalta, sekä aikaisemmista tutkimuksista tunnistettujen tutkimusaukkojen eli vakaavaluutan käyttämän lohkoketjun ja eri vakaavaluuttojen käyttötarkoitusten osalta. Lisäksi vakaavaluutoista analysoitiin niiden käytössä tarvittua luottamusta kolmansia osapuolia ja käytettyä teknologiaa kohtaan. Tutkielma on toteutettu teoreettisena tutkimuksena, jossa on syntetisoitu olemassa olevaa kirjallisuutta ja täytetty siinä olevia aukkoja tuottamalla niistä deduktiolla uutta tietoa. Aineistona on käytetty olemassa olevan vertaisarvoidun tutkimustiedon lisäksi vakaavaluuttaprotokollien omaa dokumentaatiota, lohkoketjudataa, markkinadataa ja vakaavaluutta-asiantuntijoiden kirjoituksia. Tutkielman tuloksena syntyi luokittelumalli, joka matriisimaisesti yhdistää vakaavaluutan sidoksen ja vakuuden tyypin ja määrän sen kanssa, mihin kolmansiin osapuoliin tai teknologioihin vakaavaluutan käyttäjän pitää luottaa. Sijoittamalla malliin kaikki vakaavaluutat, syntyi vakaavaluutoista yleiskuva, jollaista ei etenkään pienempien vakaavaluuttojen osalta ole aikaisemmassa kirjallisuudessa esitetty. Malli mahdollista suurien ja pienien vakaavaluuttojen analysoinnin samassa kontekstissa.
Lohkoketjun ulkopuolista vakuutta käyttävät vakaavaluutat ovat markkina-arvoltaan ylivoimaisesti suurimpia, ja niiden käyttö vaatii luottamusta sitä liikkeelle laskevaan keskitettyyn tahoon. Niitä käytetään kaupankäyntiin krypto-omaisuuden välillä, mutta myös arvon säilyttämiseen ja siirtämiseen tavallisen valuutan tavoin. Lohkoketjun sisäistä vakuutta käyttävät tai algoritmiset vakaavaluutat ovat merkittävästi pienempiä, mutta eri protokollia on moninkertaisesti suurempi määrä. Ne vaativat luottoa älysopimuksiin, mutta usein myös ainakin jossain määrin niitä liikkeelle laskevaan tahoon. Niitä käytetään usein spekulatiivisempiin käyttötarkoituksiin, kuten mahdollistamaan krypto-omaisuuden käyttö velan vakuutena tai etsimään suurempaa korkotuottoa, kuin mitä keskitetyillä vakaavaluutoilla on mahdollista saada.
Tässä tutkielmassa tutkittiin kaikkien yli miljoonan USD:n markkina-arvon omaavien vakaavaluuttojen ominaisuuksia aikaisemmassa kirjallisuudessa tunnistettujen ominaisuuksien eli sidoksen, vakuuden tyypin ja määrän, sidosta ylläpitävän mekanismin ja käytetyn hintatiedon osalta, sekä aikaisemmista tutkimuksista tunnistettujen tutkimusaukkojen eli vakaavaluutan käyttämän lohkoketjun ja eri vakaavaluuttojen käyttötarkoitusten osalta. Lisäksi vakaavaluutoista analysoitiin niiden käytössä tarvittua luottamusta kolmansia osapuolia ja käytettyä teknologiaa kohtaan. Tutkielma on toteutettu teoreettisena tutkimuksena, jossa on syntetisoitu olemassa olevaa kirjallisuutta ja täytetty siinä olevia aukkoja tuottamalla niistä deduktiolla uutta tietoa. Aineistona on käytetty olemassa olevan vertaisarvoidun tutkimustiedon lisäksi vakaavaluuttaprotokollien omaa dokumentaatiota, lohkoketjudataa, markkinadataa ja vakaavaluutta-asiantuntijoiden kirjoituksia. Tutkielman tuloksena syntyi luokittelumalli, joka matriisimaisesti yhdistää vakaavaluutan sidoksen ja vakuuden tyypin ja määrän sen kanssa, mihin kolmansiin osapuoliin tai teknologioihin vakaavaluutan käyttäjän pitää luottaa. Sijoittamalla malliin kaikki vakaavaluutat, syntyi vakaavaluutoista yleiskuva, jollaista ei etenkään pienempien vakaavaluuttojen osalta ole aikaisemmassa kirjallisuudessa esitetty. Malli mahdollista suurien ja pienien vakaavaluuttojen analysoinnin samassa kontekstissa.
Lohkoketjun ulkopuolista vakuutta käyttävät vakaavaluutat ovat markkina-arvoltaan ylivoimaisesti suurimpia, ja niiden käyttö vaatii luottamusta sitä liikkeelle laskevaan keskitettyyn tahoon. Niitä käytetään kaupankäyntiin krypto-omaisuuden välillä, mutta myös arvon säilyttämiseen ja siirtämiseen tavallisen valuutan tavoin. Lohkoketjun sisäistä vakuutta käyttävät tai algoritmiset vakaavaluutat ovat merkittävästi pienempiä, mutta eri protokollia on moninkertaisesti suurempi määrä. Ne vaativat luottoa älysopimuksiin, mutta usein myös ainakin jossain määrin niitä liikkeelle laskevaan tahoon. Niitä käytetään usein spekulatiivisempiin käyttötarkoituksiin, kuten mahdollistamaan krypto-omaisuuden käyttö velan vakuutena tai etsimään suurempaa korkotuottoa, kuin mitä keskitetyillä vakaavaluutoilla on mahdollista saada.