Gravitaatioaallot: Synty ja havaitseminen
Seppälä, Aaron (2024-03-13)
Gravitaatioaallot: Synty ja havaitseminen
(13.03.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032112349
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032112349
Tiivistelmä
Tutkielmassa tutustutaan gravitaatioaaltojen syntymiseen ja niiden havaitsemiseen.
Gravitaatioaaltoja voivat synnyttää systeemit, joissa massiiviset kompaktit kohteet,
mustat aukot ja neutronitähdet, kiertävät toisiaan tai yhdistyvät. Varhaisessa universumissa on syntynyt gravitaatioaaltoja, jotka havaitaan nykyään gravitaatioaaltotaustasäteilynä. Myös neutronitähtien yhdistymisen jälkeen ja tietyissä tapauksissa neutronitähden pyöriessä syntyy gravitaatioaaltoja.
Gravitaatioaaltoja havaitaan kahden erillisen menetelmän, laserinterferometrian ja
pulsariajoituksen, avulla. Tällä hetkellä käytettävät laserinterferometrit sijaitsevat
maan pinnalla, mutta sellainen on suunnitteilla myös avaruuteen 2030-luvulla. Tutkielmassa on käytetty tärkeinä lähteinä esimerkiksi artikkeleita M. Bailes et al.
(2021) ja J. Aasi et al. (2015).
Gravitaatioaaltohavaintoja voidaan käyttää neutronitähtien tutkimiseen ja siten
neutronitähdessä suuressa tiheydessä olevan aineen ominaisuuksien tutkimiseen.
Gravitaatioaaltojen avulla voidaan tutkia myös pimeää ainetta havaitsemalla pimeän aineen ympäröivien mustien aukkojen ja niitä ohittavien kohteiden synnyttämiä gravitaatioaaltoja.
Gravitaatioaaltoja voivat synnyttää systeemit, joissa massiiviset kompaktit kohteet,
mustat aukot ja neutronitähdet, kiertävät toisiaan tai yhdistyvät. Varhaisessa universumissa on syntynyt gravitaatioaaltoja, jotka havaitaan nykyään gravitaatioaaltotaustasäteilynä. Myös neutronitähtien yhdistymisen jälkeen ja tietyissä tapauksissa neutronitähden pyöriessä syntyy gravitaatioaaltoja.
Gravitaatioaaltoja havaitaan kahden erillisen menetelmän, laserinterferometrian ja
pulsariajoituksen, avulla. Tällä hetkellä käytettävät laserinterferometrit sijaitsevat
maan pinnalla, mutta sellainen on suunnitteilla myös avaruuteen 2030-luvulla. Tutkielmassa on käytetty tärkeinä lähteinä esimerkiksi artikkeleita M. Bailes et al.
(2021) ja J. Aasi et al. (2015).
Gravitaatioaaltohavaintoja voidaan käyttää neutronitähtien tutkimiseen ja siten
neutronitähdessä suuressa tiheydessä olevan aineen ominaisuuksien tutkimiseen.
Gravitaatioaaltojen avulla voidaan tutkia myös pimeää ainetta havaitsemalla pimeän aineen ympäröivien mustien aukkojen ja niitä ohittavien kohteiden synnyttämiä gravitaatioaaltoja.