Lasten sairaalahoitoa vaativat COVID-19-infektiot TYKS lasten ja nuorten klinikalla vuosina 2020-2022
Myöhänen, Alexa (2024-03-21)
Lasten sairaalahoitoa vaativat COVID-19-infektiot TYKS lasten ja nuorten klinikalla vuosina 2020-2022
(21.03.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032613153
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032613153
Tiivistelmä
COVID-19 on SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama hengitystieinfektio, joka on alun perin lähtöisin Wuhanista, Kiinasta. Viimeisten neljän vuoden aikana COVID-19-pandemia levisi Kiinasta ympäri maailman aiheuttaen maailmanlaajuisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tyypillisimmin COVID-19-infektio on lapsilla lieväoireinen ja hyväennusteinen. Sairaalahoidon tarve on ollut lapsilla vähäistä. Vanhemmilla lapsilla on kuitenkin riski kehittää vakavampi COVID-19-infektion immuunivälitteinen jälkitila MIS-C (multisystem inflammatory syndrome in children), joka voi vaurioittaa monia eri elinjärjestelmiä.
Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää lasten sairaalahoidon tarvetta COVID-19-infektion yhteydessä Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin alueella. Lisäksi selvitimme potilastietojärjestelmästä, millainen lasten COVID-19-infektion oirekuva on ja miten se eroaa MIS-C:n oirekuvasta. MIS-C-potilaiden osalta selvitimme myös, miten oirekuva kehittyi sairaalahoidon aikana. Tutkimusaineistomme koostui 241:stä iältään 0–16-vuotiaasta potilaasta, jotka olivat käyneet TYKS lasten ja nuorten päivystyksessä sairastaessaan COVID-19-infektiota.
Tutkimuksemme perusteella 0–16-vuotiaiden lasten sairaalahoidon tarve COVID-19-infektion yhteydessä oli koko Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin alueella aikavälillä 29.1.2020-31.5.2022 1 % ja tehohoidon tarve 0,3 %. MIS-C-potilaat tarvitsivat suhteellisesti enemmän sairaalahoitoa kuin oireista COVID-19-infektiota sairastaneet potilaat. Lisäksi sairaalahoidon kesto oli tyypillisesti pidempi ja tehohoidon tarve suurempi MIS-C:n yhteydessä. Totesimme COVID-19-infektion ja MIS-C:n taudinkuvien eroavan toisistaan merkittävästi. MIS-C:tä esiintyi huomattavasti enemmän vanhemmilla lapsilla, sen mediaani iän ollen 10,13 v, kun taas koko aineiston potilaiden mediaani ikä oli 1,12 v. Kuume oli yleisin potilailla esiintynyt oire sekä COVID-19-infektion (79 %) että MIS-C:n (94 %) aikana. MIS-C-potilaiden kuume oli kuitenkin tyypillisesti korkeampi ja pidempikestoisempi. Muutoin oireisen COVID-19-infektion oireet painottuivat pääasiassa hengitysteiden oireisiin, kun taas MIS-C:n yhteydessä mahasuolikanavan oireisiin.
Yhteenvetona voidaan todeta sairaalahoidon ja erityisesti tehohoidon tarpeen olleen lasten COVID-19-infektion yhteydessä hyvin vähäistä. Suurin osa lasten COVID-19-infektioista puolestaan oli lieviä.
Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää lasten sairaalahoidon tarvetta COVID-19-infektion yhteydessä Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin alueella. Lisäksi selvitimme potilastietojärjestelmästä, millainen lasten COVID-19-infektion oirekuva on ja miten se eroaa MIS-C:n oirekuvasta. MIS-C-potilaiden osalta selvitimme myös, miten oirekuva kehittyi sairaalahoidon aikana. Tutkimusaineistomme koostui 241:stä iältään 0–16-vuotiaasta potilaasta, jotka olivat käyneet TYKS lasten ja nuorten päivystyksessä sairastaessaan COVID-19-infektiota.
Tutkimuksemme perusteella 0–16-vuotiaiden lasten sairaalahoidon tarve COVID-19-infektion yhteydessä oli koko Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin alueella aikavälillä 29.1.2020-31.5.2022 1 % ja tehohoidon tarve 0,3 %. MIS-C-potilaat tarvitsivat suhteellisesti enemmän sairaalahoitoa kuin oireista COVID-19-infektiota sairastaneet potilaat. Lisäksi sairaalahoidon kesto oli tyypillisesti pidempi ja tehohoidon tarve suurempi MIS-C:n yhteydessä. Totesimme COVID-19-infektion ja MIS-C:n taudinkuvien eroavan toisistaan merkittävästi. MIS-C:tä esiintyi huomattavasti enemmän vanhemmilla lapsilla, sen mediaani iän ollen 10,13 v, kun taas koko aineiston potilaiden mediaani ikä oli 1,12 v. Kuume oli yleisin potilailla esiintynyt oire sekä COVID-19-infektion (79 %) että MIS-C:n (94 %) aikana. MIS-C-potilaiden kuume oli kuitenkin tyypillisesti korkeampi ja pidempikestoisempi. Muutoin oireisen COVID-19-infektion oireet painottuivat pääasiassa hengitysteiden oireisiin, kun taas MIS-C:n yhteydessä mahasuolikanavan oireisiin.
Yhteenvetona voidaan todeta sairaalahoidon ja erityisesti tehohoidon tarpeen olleen lasten COVID-19-infektion yhteydessä hyvin vähäistä. Suurin osa lasten COVID-19-infektioista puolestaan oli lieviä.