Clostridioides difficile -infektion ilmaantuvuus Covid-19 potilailla Suomessa
Maukonen, Sami (2024-03-21)
Clostridioides difficile -infektion ilmaantuvuus Covid-19 potilailla Suomessa
(21.03.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032512888
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032512888
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää Clostridioides difficile -infektion ilmaantuvuutta Covid-19-infektiota sairastavien potilaiden keskuudessa Suomessa ja tähän liittyviä riskitekijöitä, kuten antibioottihoitoja. Lisäksi tarkoituksena oli perehtyä infektioihin liittyvään ajantasaiseen tietoon kirjallisuuskatsauksen muodossa. C.difficile- ja Covid-19-koinfektioita on viime vuosina tutkittu kansainvälisesti ja vertasin saamiani tuloksia näihin tutkimuksiin.
Aineistonani käytin Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) tietokannasta löytyviä potilaita, jotka olivat sairastuneet sekä Covid-19-infektioon että Clostridioides difficile -infektioon aikavälillä 19.7.2021–14.2.2022. Samanaikaisen infektion määritelmänä oli, että infektion varmistavien laboratoriokokeiden välinen aika oli enintään 90 vuorokautta. Samanaikaista infektiota sairastavat potilaat selvitin Covid-19 ja CDI potilaslistojen ja positiivisten laboratoriokoetulosten päivämäärien perusteella. Kriteerit täyttäviä potilaita löytyi 29 924 Covid-19 potilaan joukosta 11. Näistä potilaista keräsin yksityiskohtaiset sairastumistiedot Excel taulukkoon. Tuloksia vertasin Pubmed -tietokannasta löytyviin kansainvälisiin tutkimuksiin samasta aiheesta.
Clostridioides difficile ja Covid-19-infektioiden kirjallisuuskatsaukseen etsin tietoja Pubmed -tietokannasta. Covid-19-infektion osalta viranomaistahojen (European Centre for Disease Prevention and Control, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tietokannat osoittautuivat parhaaksi tietolähteeksi.
Tutkimuksessani CDI:n ilmaantuvuuslukema Covid-19 potilaiden keskuudessa oli noin 147/100 000 henkilövuotta. Ilmaantuvuus oli hieman korkeampi kuin Suomessa ennen Covid-19 pandemiaa; vuonna 2018 tilastoitu CDI:n ilmaantuvuus oli 81/100 000 henkilövuotta. Tutkimuksessa kuvaamani ilmaantuvuuslukema on kuitenkin huomattavasti matalampi kuin kansainvälisten tutkimusten perusteella olisi ollut odotettavissa.
Tutkimukseni johtopäätöksenä voidaan sanoa, että CDI:n ilmaantuvuus oli pandemian aikana Covid-19 potilaiden keskuudessa vain vähän aiempien vuosien taustaväestön ilmaantuvuutta korkeampi. Mahdollisesti hyvä sairaalahygienia ja pandemian leviämisen estämiseen tähdänneet toimet, myös sairaaloiden ulkopuolella, pitivät CDI määrät matalina, vaikka antibioottien käyttö lisääntyikin Covid-19 pandemian aikana.
Aineistonani käytin Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) tietokannasta löytyviä potilaita, jotka olivat sairastuneet sekä Covid-19-infektioon että Clostridioides difficile -infektioon aikavälillä 19.7.2021–14.2.2022. Samanaikaisen infektion määritelmänä oli, että infektion varmistavien laboratoriokokeiden välinen aika oli enintään 90 vuorokautta. Samanaikaista infektiota sairastavat potilaat selvitin Covid-19 ja CDI potilaslistojen ja positiivisten laboratoriokoetulosten päivämäärien perusteella. Kriteerit täyttäviä potilaita löytyi 29 924 Covid-19 potilaan joukosta 11. Näistä potilaista keräsin yksityiskohtaiset sairastumistiedot Excel taulukkoon. Tuloksia vertasin Pubmed -tietokannasta löytyviin kansainvälisiin tutkimuksiin samasta aiheesta.
Clostridioides difficile ja Covid-19-infektioiden kirjallisuuskatsaukseen etsin tietoja Pubmed -tietokannasta. Covid-19-infektion osalta viranomaistahojen (European Centre for Disease Prevention and Control, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tietokannat osoittautuivat parhaaksi tietolähteeksi.
Tutkimuksessani CDI:n ilmaantuvuuslukema Covid-19 potilaiden keskuudessa oli noin 147/100 000 henkilövuotta. Ilmaantuvuus oli hieman korkeampi kuin Suomessa ennen Covid-19 pandemiaa; vuonna 2018 tilastoitu CDI:n ilmaantuvuus oli 81/100 000 henkilövuotta. Tutkimuksessa kuvaamani ilmaantuvuuslukema on kuitenkin huomattavasti matalampi kuin kansainvälisten tutkimusten perusteella olisi ollut odotettavissa.
Tutkimukseni johtopäätöksenä voidaan sanoa, että CDI:n ilmaantuvuus oli pandemian aikana Covid-19 potilaiden keskuudessa vain vähän aiempien vuosien taustaväestön ilmaantuvuutta korkeampi. Mahdollisesti hyvä sairaalahygienia ja pandemian leviämisen estämiseen tähdänneet toimet, myös sairaaloiden ulkopuolella, pitivät CDI määrät matalina, vaikka antibioottien käyttö lisääntyikin Covid-19 pandemian aikana.