Clostridioides difficile -infektion ilmaantuvuus Covid-19 potilailla Suomessa
728.43 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset208
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää Clostridioides difficile -infektion ilmaantuvuutta Covid-19-infektiota sairastavien potilaiden keskuudessa Suomessa ja tähän liittyviä riskitekijöitä, kuten antibioottihoitoja. Lisäksi tarkoituksena oli perehtyä infektioihin liittyvään ajantasaiseen tietoon kirjallisuuskatsauksen muodossa. C.difficile- ja Covid-19-koinfektioita on viime vuosina tutkittu kansainvälisesti ja vertasin saamiani tuloksia näihin tutkimuksiin.
Aineistonani käytin Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) tietokannasta löytyviä potilaita, jotka olivat sairastuneet sekä Covid-19-infektioon että Clostridioides difficile -infektioon aikavälillä 19.7.2021–14.2.2022. Samanaikaisen infektion määritelmänä oli, että infektion varmistavien laboratoriokokeiden välinen aika oli enintään 90 vuorokautta. Samanaikaista infektiota sairastavat potilaat selvitin Covid-19 ja CDI potilaslistojen ja positiivisten laboratoriokoetulosten päivämäärien perusteella. Kriteerit täyttäviä potilaita löytyi 29 924 Covid-19 potilaan joukosta 11. Näistä potilaista keräsin yksityiskohtaiset sairastumistiedot Excel taulukkoon. Tuloksia vertasin Pubmed -tietokannasta löytyviin kansainvälisiin tutkimuksiin samasta aiheesta.
Clostridioides difficile ja Covid-19-infektioiden kirjallisuuskatsaukseen etsin tietoja Pubmed -tietokannasta. Covid-19-infektion osalta viranomaistahojen (European Centre for Disease Prevention and Control, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tietokannat osoittautuivat parhaaksi tietolähteeksi.
Tutkimuksessani CDI:n ilmaantuvuuslukema Covid-19 potilaiden keskuudessa oli noin 147/100 000 henkilövuotta. Ilmaantuvuus oli hieman korkeampi kuin Suomessa ennen Covid-19 pandemiaa; vuonna 2018 tilastoitu CDI:n ilmaantuvuus oli 81/100 000 henkilövuotta. Tutkimuksessa kuvaamani ilmaantuvuuslukema on kuitenkin huomattavasti matalampi kuin kansainvälisten tutkimusten perusteella olisi ollut odotettavissa.
Tutkimukseni johtopäätöksenä voidaan sanoa, että CDI:n ilmaantuvuus oli pandemian aikana Covid-19 potilaiden keskuudessa vain vähän aiempien vuosien taustaväestön ilmaantuvuutta korkeampi. Mahdollisesti hyvä sairaalahygienia ja pandemian leviämisen estämiseen tähdänneet toimet, myös sairaaloiden ulkopuolella, pitivät CDI määrät matalina, vaikka antibioottien käyttö lisääntyikin Covid-19 pandemian aikana.