Unettomuuden kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin perustuva hoito masennusoireista kärsivillä potilailla
Törnwall, Joel (2024-04-02)
Unettomuuden kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin perustuva hoito masennusoireista kärsivillä potilailla
(02.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041016305
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041016305
Tiivistelmä
Depressio on maailmanlaajuisesti yleinen oireyhtymä. Varsinaisen kliinisen depression lisäksi myös lievemmät masennusoireet ovat yleisiä. Depression kehittyminen on monitekijäinen prosessi, johon vaikuttaa henkilön biologiset, psykologiset ja sosiaaliset vaaratekijät samanaikaisesti. Unettomuus on yleinen ongelma, joka esiintyy usein depression kanssa samanaikaisesti. Pitkäaikainen unettomuus syntyy usein akuutista elämäntilanteesta johtuvasta ajoittaisesta unettomuudesta, joka kroonistuu. Unen säätely on monimutkainen systeemi, johon osallistuu useampi eri välittäjäaine sekä monet ulkoiset tekijät. Unen ja valvetilan välillä olevan tasapainon häiriintyessä kehittyy noidankehä, joka vaikeuttaa unettomuuden hoitoa.
On arvioitu, että maailmanlaajuisesti noin 90 %:lla depressiosta kärsivistä ihmisistä on samanaikaisesti jokin unihäiriö. Pidempään on ollut tiedossa, että depressio altistaa unettomuudelle, mutta viimeisten vuosikymmenien aikana on saatu lisää tietoa siitä, miten unettomuus voi altistaa depressiolle. Unettomuus on merkittävä itsenäinen depression riskitekijä, kyseessä on siis kaksisuuntainen suhde. Tässä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa perehdyin depressioon ja unettomuuteen, sekä mekanismeihin, joilla unettomuus voi altistaa henkilön depressiolle. Tämän jälkeen tutustuin unettomuuden hoitoon käytettäviin kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin (CBT-I) sekä niiden käyttöön masennusoireisilla potilailla.
CBT-I-hoidon on todettu olevan tehokas unettomuuden hoitomuoto myös masennusoireista kärsivillä potilailla. CBT-I vähentää unta häiritseviä tekijöitä sekä parantaa unen laatua depressiota sairastavilla. CBT-I-hoidon on todettu vähentävän kohtalaisesti sekä unettomuutta että masennusoireita. Depression remission todennäköisyyttä voidaan lisätä yhdistämällä masennuksen lääkehoitoon lyhyt CBT-I- jakso. CBT-I on ensilinjan hoitomenetelmä pitkäaikaiseen unettomuuteen, ja se toimii tehokkaasti myös masennusoireisilla potilailla, lieventäen heidän unettomuuttaan ja masennusoireita.
On arvioitu, että maailmanlaajuisesti noin 90 %:lla depressiosta kärsivistä ihmisistä on samanaikaisesti jokin unihäiriö. Pidempään on ollut tiedossa, että depressio altistaa unettomuudelle, mutta viimeisten vuosikymmenien aikana on saatu lisää tietoa siitä, miten unettomuus voi altistaa depressiolle. Unettomuus on merkittävä itsenäinen depression riskitekijä, kyseessä on siis kaksisuuntainen suhde. Tässä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa perehdyin depressioon ja unettomuuteen, sekä mekanismeihin, joilla unettomuus voi altistaa henkilön depressiolle. Tämän jälkeen tutustuin unettomuuden hoitoon käytettäviin kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin (CBT-I) sekä niiden käyttöön masennusoireisilla potilailla.
CBT-I-hoidon on todettu olevan tehokas unettomuuden hoitomuoto myös masennusoireista kärsivillä potilailla. CBT-I vähentää unta häiritseviä tekijöitä sekä parantaa unen laatua depressiota sairastavilla. CBT-I-hoidon on todettu vähentävän kohtalaisesti sekä unettomuutta että masennusoireita. Depression remission todennäköisyyttä voidaan lisätä yhdistämällä masennuksen lääkehoitoon lyhyt CBT-I- jakso. CBT-I on ensilinjan hoitomenetelmä pitkäaikaiseen unettomuuteen, ja se toimii tehokkaasti myös masennusoireisilla potilailla, lieventäen heidän unettomuuttaan ja masennusoireita.