”Ei ole niin tärkeää, mitä teet vaan tärkeintä on se, mitä se tekeminen tekee sinulle.” : Suomalaisten mieskäsityöharrastajien kokemuksia käsitöiden tekemisen yhteydestä hyvinvointiin

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa suomalaisten mieskäsityöharrastajien kokemuksia käsitöiden tekemisen yhteydestä hyvinvointiin. Lisäksi selvitetään, kokevatko suomalaiset mieskäsityöharrastajat käsitöiden tekemisellä olevan merkitystä heille itselleen. Tutkielman kolme pääkäsitettä ovat käsityö, hyvinvointi ja käsityöhyvinvointi, jotka yhdessä muodostavat tutkimuksen teoriataustan. Käsityö merkitsee sellaista toimintaa, jossa käsin tai käsityökalujen avulla valmistetaan käsityöprosessissa konkreettisesti materiaalista jokin tuote. Käsityöt voivat toimia tekijälleen harrastuksena. Hyvinvointi vastaavasti tarkoittaa ihmisen kokemusta omasta olemisestaan. Hyvinvointi voidaan jakaa osa-alueisiin, joita ovat fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen. Käsityöhyvinvoinnilla tarkoitetaan hyvinvointia, jota käsitöiden tekeminen synnyttää käsityöharrastajalle. Nämä pääkäsitteet yhdessä muodostavat tutkimuksen viitekehyksen, jossa kuvataan, kuinka käsityön ja hyvinvoinnin kohdatessa on mahdollista muodostua käsityöhyvinvointia.

Tutkimuksen kohdejoukko muodostuu seitsemästä suomalaisesta mieskäsityöharrastajasta, joiden suosimat käsityötekniikat ovat monipuolisia. Tämä tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, joka edustaa fenomenologista suuntausta. Laadullisen tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää tutkittavaa ilmiötä syvällisemmin ilman tarvetta yleistämiselle. Aineistonkeruu tapahtui haastatteluiden avulla ja haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, joista osa pidettiin kasvotusten ja osa etäyhteyden avulla. Haastatteluita ohjasi valmis haastattelurunko, jonka avulla kartoitettiin vastaajien kokemuksia käsitöiden tekemisen merkityksestä omaan koettuun hyvinvointiin. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, jonka vaiheita ovat litterointi eli haastattelutallenteiden auki kirjoitus, pelkistys eli pelkistettyjen ilmaisujen muodostaminen alkuperäisilmaisujen pohjalta, ryhmitteleminen eli alkuperäisilmaisujen ryhmittely alaluokiksi sekä viimeisenä vaiheena käsitteellistäminen eli alaluokkien yhdistäminen teoriasta tuotuihin yläluokkiin.

Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että käsitöiden tekeminen vaikuttaa positiivisesti suomalaisten mieskäsityöharrastajien hyvinvointiin. Muun muassa onnistumisen kokemukset, positiiviset tunteet käsitöitä tehdessä, tunteiden ja ajatusten käsittely ja itsensä haastaminen mainittiin tärkeinä teemoina, jotka nousevat esiin käsitöitä tehdessä. Käsitöiden tekemisen merkitystä omassa elämässä kuvailtiin tärkeäksi vapaa-ajan viettotavaksi, joka on tekijälleen rentouttavaa ja merkityksellistä toimintaa. Tutkimuksen merkittävin tulos on se, että käsitöiden tekeminen ja niiden synnyttämät positiiviset hyvinvointivaikutukset luovat yhdessä käsityöhyvinvointia mieskäsityöharrastajien keskuudessa.

Tämä tutkimus avasi suomalaisten mieskäsityöharrastajien kokemuksia käsitöiden harrastamisen merkityksestä sekä heille itselleen että hyvinvoinnille. Tutkimuksen aihe oli tärkeä, sillä mieskäsityöharrastajien kokemuksia ei ole tällaisessa kontekstissa tutkittu aiemmin. Tutkimuksen tulokset ovat arvokkaita ja merkittäviä, sillä ne tuovat esiin käsitöiden tekemisen merkitystä juuri mieskäsityöharrastajille, jota ei ole laajemmin vielä tutkittu. Tämän tutkimuksen tulosten myötä aihetta voidaan lähteä tutkimaan laajemmin ja sen myötä saavuttaa suurempaa tietoisuutta mieskäsityöharrastajien hyvinvointikokemuksista.