Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Lapsen osallisuus huolto- ja tapaamisriidoissa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Koskela, Joonas (2024-04-05)

Lapsen osallisuus huolto- ja tapaamisriidoissa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Koskela, Joonas
(05.04.2024)
Katso/Avaa
Koskela_Joonas_opinnayte.pdf (796.0Kb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041718815
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin lasten osallisuutta huolto- ja tapaamisriidoissa. Vanhempien eron jälkeen heidän on yhdessä sovittava lastensa huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Vaikka valtaosa eroavista vanhemmista sopii näistä asioista yhteisymmärryksessä, ei osa vanhemmista saavuta keskenään sovintoa lastensa asioiden järjestämisestä. Ratkaisua riitaan voidaan tällöin hakea käräjäoikeudesta, jolloin puhutaan huolto- ja tapaamisriidasta. Huolto- ja tapaamisriidat ovat usein pitkäkestoisia ja monimutkaisia riitatilanteita, joissa tyypillisesti esiintyy lapselle haitallisia ilmiöitä, kuten vanhempien välisiä toistuvia riitaisuuksia sekä lähisuhdeväkivaltaa. Huolto- ja tapaamisriitoja käsitellään usein tuomioistuinten lisäksi myös sosiaalityön palveluissa, ja sosiaalitoimella on myös keskeinen rooli tuomioistuinta tukevana ja perheiden olosuhteita selvittävänä viranomaisena.
Huolto- ja tapaamisriidat on ratkaistava lapsen edun mukaisesti, ja lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti riidan ratkaisussa. Lasten osallisuuden toteutumisessa huolto- ja tapaamisriidoissa on tutkimuksissa kuitenkin todettu olevan puutteita, eikä lapsia aina kuulla tai heidän mielipiteilleen anneta riittävää painoarvoa riitojen ratkaisussa.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa kirjallisuuskatsauksen ja laadullisen sisällönanalyysin keinoin huolto- ja tapaamisriidoissa esiintyviä lasten osallisuuden esteitä, sekä mahdollisia keinoja kehittää lasten osallisuutta huolto- ja tapaamisriitojen viranomais- ja oikeusprosesseissa. Tutkielman aineisto koostui viidestätoista englanninkielisestä lasten osallisuutta huolto- ja tapaamisriidoissa käsittelevästä tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti peilaten tutkimusta lasten osallisuuden teoriaan.
Tutkielman tuloksina tunnistettiin kuusi erilaista lasten osallisuutta huolto- ja tapaamisriidoissa rajoittavaa estettä. Esteet jaettiin ammattilaisten tunnistamiin osallisuuden esteisiin sekä rakenteellisiin osallisuuden esteisiin. Ammattilaisten tunnistamat esteet käsittelivät lasten osallisuuden ja suojelun tasapainottamisen haasteita riitojen oikeus- ja viranomaisprosesseissa, lasten painostuksen ja manipuloinnin vaikutusta lasten kuulemiseen ja osallisuuteen, sekä ammattilaisten osaamispuutteiden ja vakiintumattomien käytäntöjen merkitystä lasten osallisuudelle. Rakenteellisella tasolla lasten osallisuutta tunnistettiin rajoittavan puutteet lasten kuulemisen käytännöissä ja lasten informoinnissa, lasten päätöksentekokyvyn arvioinnin vaikeus ja kuulemisen ikärajat, sekä lapsen tapaamisoikeutta koskevat olettamat.
Lasten osallisuuden kehittämiseksi esitettiin tutkimuskirjallisuudesta lasten omia toiveita osallisuudestaan sekä muutostarpeita ammattilaisten asenteille ja suhtautumistavoille lasten osallisuutta kohtaan. Lisäksi lasten osallisuudelle keskeiseksi näyttäytyi riittävän tuen tarjoaminen ja ammattilaisten osaamisen kehittäminen lasten osallisuuden kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Lopuksi esitettiin kaksi esimerkkimallia lasten osallisuuden kehittämisestä käytännössä: kanadalainen monialaisen yhteistyön SFT-malli lasten tukemiseksi riidan oikeusprosessin aikana, sekä lasta osallistavat riidan sovittelumuodot. Suosituksena esitetään monialaisten lasta osallistavien toimintamallien kehittämistä huolto- ja tapaamisriitojen keskellä olevien lasten ja perheiden auttamiseksi.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys) [4853]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste