Liikearvon tilinpäätöskäsittelyyn liittyvä yritysjohdon harkinnanvaraisuus : Yritysjohdon mahdollinen opportunismi ja tuloksenjärjestely liikearvon tilinpäätösraportoinnissa
Leppänen, Juuso (2024-04-12)
Liikearvon tilinpäätöskäsittelyyn liittyvä yritysjohdon harkinnanvaraisuus : Yritysjohdon mahdollinen opportunismi ja tuloksenjärjestely liikearvon tilinpäätösraportoinnissa
(12.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041718724
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041718724
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella liikearvon muodostumista sekä tilinpäätöskäsittelyä IAS 36 ja IFRS 3 -standardien mukaan. Tilinpäätöstarkastelun keskiössä on liikearvon arvonalentumistestaukseen liittyvä yritysjohdon harkinnanvaraisuus, ja sen kautta muodostuva opportunistisen tuloksenjärjestelyn mahdollisuus. Liikearvon arvonalentumistestaukseen ja sen tilinpäätöskäsittelyyn liittyy harkinnanvaraisuutta, koska yritysjohto laatii paljon subjektiivisia arvioita ja ennusteita. Liikearvon määrä yritysten taseissa on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla ja se muodostaa nykyään suuren osan pörssiyhtiöiden taseista.
Ennen vuotta 2005 suomalaiset pörssiyhtiöt aktivoivat yrityskauppojen yhteydessä syntyneen liikearvon taseen vastaaviin aineettomaan omaisuuteen, liikearvolle määritettiin taloudellinen käyttöaika ja siitä tehtiin vuosittain suunnitelman mukaiset poistot. Vuonna 2004 IASB halusi yhdenmukaistaa liikearvon tilinpäätöskäsittelyä Yhdysvalloissa noudatettavan US GAAP -normiston kanssa ja vuodesta 2005 alkaen siirryttiin liikearvon vuosittaiseen arvonalentumistestaukseen. Muutoksen myötä liikearvon ympärillä on ollut paljon kiistelyä ja aihetta on myös tutkittu runsaasti.
Liikearvon osuus yhtiöiden taseissa on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla, muun muassa yrityskauppojen ja uuden tilinpäätöskäsittelyn myötä. Paisuneet liikearvot yhdistettynä heikkoon suhdanteeseen, inflaatioon myötä nousseihin korkoihin sekä globaaleihin kriiseihin muodostavat merkittävän riskin isoille liikearvon alaskirjauksille. Nykyinen makrotaloudellinen tilanne korostaa entisestään johdon harkinnanvaraisuutta sekä alan sääntelyä ja valvontaa.
Tutkielmassa perehdytään liikearvon muodostumiseen ja kohdentamiseen yrityskauppojen myötä sekä arvonalentumistestauksen toteuttamiseen IFRS-standardien mukaisesti. Pääasia on kuitenkin tutkimusongelmaan vastaaminen: Antaako nykyinen IFRS-sääntely yritysjohdolle turhan paljon harkinnanvaraisuutta liikearvon arvonalentumistestaukseen ja käyttääkö yritysjohto yksityistä informaatiota opportunistisesti vai informatiivisesti. Tutkielmassa tutkitaan myös insentiivejä tuloksenjärjestelyn taustalla, sekä pohditaan, että millaisen riskin paisuneet liikearvot sekä tulevaisuuden kassavirtoihin perustuva liikearvon arvostaminen aiheuttaa sidosryhmille.
Ennen vuotta 2005 suomalaiset pörssiyhtiöt aktivoivat yrityskauppojen yhteydessä syntyneen liikearvon taseen vastaaviin aineettomaan omaisuuteen, liikearvolle määritettiin taloudellinen käyttöaika ja siitä tehtiin vuosittain suunnitelman mukaiset poistot. Vuonna 2004 IASB halusi yhdenmukaistaa liikearvon tilinpäätöskäsittelyä Yhdysvalloissa noudatettavan US GAAP -normiston kanssa ja vuodesta 2005 alkaen siirryttiin liikearvon vuosittaiseen arvonalentumistestaukseen. Muutoksen myötä liikearvon ympärillä on ollut paljon kiistelyä ja aihetta on myös tutkittu runsaasti.
Liikearvon osuus yhtiöiden taseissa on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla, muun muassa yrityskauppojen ja uuden tilinpäätöskäsittelyn myötä. Paisuneet liikearvot yhdistettynä heikkoon suhdanteeseen, inflaatioon myötä nousseihin korkoihin sekä globaaleihin kriiseihin muodostavat merkittävän riskin isoille liikearvon alaskirjauksille. Nykyinen makrotaloudellinen tilanne korostaa entisestään johdon harkinnanvaraisuutta sekä alan sääntelyä ja valvontaa.
Tutkielmassa perehdytään liikearvon muodostumiseen ja kohdentamiseen yrityskauppojen myötä sekä arvonalentumistestauksen toteuttamiseen IFRS-standardien mukaisesti. Pääasia on kuitenkin tutkimusongelmaan vastaaminen: Antaako nykyinen IFRS-sääntely yritysjohdolle turhan paljon harkinnanvaraisuutta liikearvon arvonalentumistestaukseen ja käyttääkö yritysjohto yksityistä informaatiota opportunistisesti vai informatiivisesti. Tutkielmassa tutkitaan myös insentiivejä tuloksenjärjestelyn taustalla, sekä pohditaan, että millaisen riskin paisuneet liikearvot sekä tulevaisuuden kassavirtoihin perustuva liikearvon arvostaminen aiheuttaa sidosryhmille.