”Näköjään minulla olikin yllättävän selkeä kuva siitä, mitä toivoisin lasten musiikinopetuksen olevan” : Musiikin ja sen eri didaktisten näkökulmien merkityksellisyys sekä opettajien valmiudet musiikinopetuksessa
Lindroos, Tim; Tikakoski, Petteri (2024-04-15)
”Näköjään minulla olikin yllättävän selkeä kuva siitä, mitä toivoisin lasten musiikinopetuksen olevan” : Musiikin ja sen eri didaktisten näkökulmien merkityksellisyys sekä opettajien valmiudet musiikinopetuksessa
Lindroos, Tim
Tikakoski, Petteri
(15.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041718668
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041718668
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien ja huoltajien näkemyksiä musiikin oppiaineen ja sen eri
didaktisten näkökulmien merkityksellisyydestä peruskoulussa, sekä opettajien kokemia valmiuksia
opettaa musiikkia. Aihetta on tärkeää tutkia, sillä musiikinopetuksessa syntyneet myönteiset
kokemukset voivat muun muassa vahvistaa oppilaan itseluottamusta ja oppilaan käsitystä omista
musiikillisista taidoistaan. Musiikin merkityksellisyyttä ja sen asemaa oppiaineena
opetussuunnitelmassa on tärkeää tutkia, sillä opetussuunnitelman tulee vastata yhteiskunnan
ajankohtaisia tarpeita ja asenteita. Opettajien valmiuksia on tärkeää tutkia, sillä ne ovat avainasemassa
laadukkaan opetuksen takaamiseksi. Tutkimushypoteesin mukaan musiikki koetaan yleisesti
merkitykselliseksi eivätkä opettajien ja huoltajien näkemykset siten eroa merkittävästi toisistaan.
Tutkimusaineiston keruussa käytettiin laadullismäärällisesti strukturoituja kyselylomakkeita.
Kyselylomakkeet lähetettiin 23:een suomalaiseen kouluun. Tutkimukseen osallistui 24 musiikkia
vähintään kerran viikossa opettavaa opettajaa sekä 45 peruskoululaisen huoltajaa. Tutkimusaineistoa
käsiteltiin SPSS-ohjelmiston avulla. Opettajien ja huoltajien aineistoa tutkittiin muun muassa
keskiarvovertailun avulla. Tämän lisäksi tutkimusaineistoa tarkasteltiin tarkemmin vastauskohtaisesti.
Tutkimusaineiston avoimia vastauksia analysoitiin ja hyödynnettiin yksittäisten vastaajien näkemyksiä
tarkastellen.
Tulokset osoittivat, että opettajien ja huoltajien näkemyksien välillä ei havaittu tilastollisesti
merkitsevää eroa. Tutkimustulokset olivat samansuuntaiset hypoteesin kanssa. Vastauskohtaisia eroja
kuitenkin esiintyi, ja niitä tarkasteltiin lähemmin tulos- ja pohdintaosiossa. Jatkotutkimusta voisi
toteuttaa esimerkiksi samoja tutkimusmenetelmiä toistaen, myös muita oppiaineita tarkastellen,
musiikin aineenopettajia ja luokanopettajia vertaillen tai ottaen huomioon vastaajan musiikilliseen
taustaan. Opettaja voi tutkimustulosten valossa pysähtyä reflektoimaan omia näkemyksiään ja
toimintamallejaan musiikinopetuksessa.
didaktisten näkökulmien merkityksellisyydestä peruskoulussa, sekä opettajien kokemia valmiuksia
opettaa musiikkia. Aihetta on tärkeää tutkia, sillä musiikinopetuksessa syntyneet myönteiset
kokemukset voivat muun muassa vahvistaa oppilaan itseluottamusta ja oppilaan käsitystä omista
musiikillisista taidoistaan. Musiikin merkityksellisyyttä ja sen asemaa oppiaineena
opetussuunnitelmassa on tärkeää tutkia, sillä opetussuunnitelman tulee vastata yhteiskunnan
ajankohtaisia tarpeita ja asenteita. Opettajien valmiuksia on tärkeää tutkia, sillä ne ovat avainasemassa
laadukkaan opetuksen takaamiseksi. Tutkimushypoteesin mukaan musiikki koetaan yleisesti
merkitykselliseksi eivätkä opettajien ja huoltajien näkemykset siten eroa merkittävästi toisistaan.
Tutkimusaineiston keruussa käytettiin laadullismäärällisesti strukturoituja kyselylomakkeita.
Kyselylomakkeet lähetettiin 23:een suomalaiseen kouluun. Tutkimukseen osallistui 24 musiikkia
vähintään kerran viikossa opettavaa opettajaa sekä 45 peruskoululaisen huoltajaa. Tutkimusaineistoa
käsiteltiin SPSS-ohjelmiston avulla. Opettajien ja huoltajien aineistoa tutkittiin muun muassa
keskiarvovertailun avulla. Tämän lisäksi tutkimusaineistoa tarkasteltiin tarkemmin vastauskohtaisesti.
Tutkimusaineiston avoimia vastauksia analysoitiin ja hyödynnettiin yksittäisten vastaajien näkemyksiä
tarkastellen.
Tulokset osoittivat, että opettajien ja huoltajien näkemyksien välillä ei havaittu tilastollisesti
merkitsevää eroa. Tutkimustulokset olivat samansuuntaiset hypoteesin kanssa. Vastauskohtaisia eroja
kuitenkin esiintyi, ja niitä tarkasteltiin lähemmin tulos- ja pohdintaosiossa. Jatkotutkimusta voisi
toteuttaa esimerkiksi samoja tutkimusmenetelmiä toistaen, myös muita oppiaineita tarkastellen,
musiikin aineenopettajia ja luokanopettajia vertaillen tai ottaen huomioon vastaajan musiikilliseen
taustaan. Opettaja voi tutkimustulosten valossa pysähtyä reflektoimaan omia näkemyksiään ja
toimintamallejaan musiikinopetuksessa.