Psykologinen turvallisuus ensihoidon koulutusambulanssi-oppimisympäristössä : Ensihoidon opiskelijoiden ja opetusensihoitajien kokemuksia

Abstract

Terveysalalla työskennellään muuttuvissa ympäristöissä ja tilanteissa. Potilasturvallinen ja laadukas hoito vaativat terveysalan ammattilaisilta laadukasta ryhmätyöskentelyä. Laadukkaan toiminnan ja oppimisen kannalta keskeistä on, että ryhmän jäsenillä on mahdollisuus tuoda omat ajatuksensa esiin, keskustella epäkohdista ja kysyä kysymyksiä ilman pelkoa negatiivisista seurauksista. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa yksilön mahdollisuutta avoimeen kommunikaatioon, epäkohdista ääneen puhumiseen ja kysymysten esittämiseen ilman pelkoa negatiivisista seurauksista. Terveysalan opiskelijoille ohjatun harjoittelun jaksot tarjoavat tärkeitä oppimiskokemuksia ja valmistavat opiskelijoita tulevaan ammattiin. Oppimisympäristön tulee olla psykologisesti turvallinen, jossa yksilö kokee, että hänellä on mahdollisuus kysymysten esittämiseen, omien ajatusten esiin tuomiseen ja uusien asioiden kokeiluun turvallisesti.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ensihoidon koulutusambulanssi-oppimisympäristössä toteutuneeseen harjoitteluun osallistuvien ensihoidon opiskelijoiden ja opetusensihoitajien kokemuksia psykologisesta turvallisuudesta sekä tunnistaa psykologista turvallisuutta edistäviä ja heikentäviä tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää terveysalan koulutuksessa ja kehitettäessä psykologista turvallisuutta parantavia toimintamalleja terveysalan oppimisympäristöissä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena kuvailevana haastattelututkimuksena. Tutkimukseen osallistui kuusi opetusensihoitajaa ja kymmenen ensihoitajaopiskelijaa. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla huhti- ja toukokuun 2023 aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tutkimukseen osallistuneiden kokemukset psykologisesta turvallisuudesta koulutusambulanssi-oppimisympäristössä liittyivät vuorovaikutukseen oppimisympäristössä, kokemukseen ohjaajasta ja kokemukseen koulutusambulanssista oppimisympäristönä. Psykologista turvallisuutta edistivät ohjaajan toimintaan liittyvät tekijät, ryhmän muut jäsenet, keskusteleva ilmapiiri ja harjoittelujakson organisointiin liittyvät tekijät. Psykologista turvallisuutta heikensivät vieraiden ihmisten kanssa toimiminen, ryhmän muiden jäsenten toiminta ja harjoittelujakson organisointiin liittyvät tekijät. Ohjaajalla tunnistetiin olevan keskeinen rooli psykologisesti turvallisen ilmapiirin luojana ja ylläpitäjänä. Ryhmän avoin ja keskusteleva ilmapiiri sekä tuttujen ihmisten kanssa toimiminen edistivät psykologista turvallisuutta. Ohjatun harjoittelujakson yhtenäisyys koettiin psykologista turvallisuutta edistäväksi tekijäksi, koska se mahdollisti muun muassa tuttujen ihmisten kanssa toimimisen. Vastaavasti hajautettu harjoittelujakson suoritustapa ja vieraiden ihmisten kanssa toimiminen koettiin psykologista turvallisuutta heikentäviksi tekijöiksi.

Tämän tutkimuksen perusteella harjoittelun ohjaajalla on keskeinen rooli psykologisen turvallisuuden luojana ja ylläpitäjänä sekä avoin ja keskusteleva ilmapiiri ja tutut ihmiset edistävät psykologista turvallisuutta. Jatkotutkimuksena on tarpeellista kehittää mittari psykologisen turvallisuuden tutkimiseen ja lisäksi jatkotutkimusta on tarpeellista tehdä opiskelijoiden kokemuksista psykologisesta turvallisuudesta eri terveysalan oppimisympäristöissä ja tutkia, että saavutetaanko parempia oppimistuloksia, jos opiskelijat kokevat oppimisympäristön psykologisesti turvalliseksi.

In healthcare sector, professionals operate within dynamic and ever-changing environments and circumstances. Ensuring patient safety and delivering high-quality care necessitates effective teamwork among healthcare professionals. A key aspect for both quality performance and learning is that team members have the opportunity to express their thoughts, discuss concerns, and ask questions without fearing negative consequences. Psychological safety refers to individuals' ability to engage in open communication, voice concerns, and pose questions without the fear of facing adverse consequences. Guided clinical practice offers healthcare students essential learning experiences and prepares them for their future profession. The learning environment should be psychologically safe, allowing individuals to feel comfortable asking questions, expressing their thoughts, and safely experimenting with new ideas.

The purpose of this study was to describe the experiences of paramedic students and their instructors regarding psychological safety in the educational ambulance learning environment and identify factors that either promote or hinder psychological safety. The overarching goal was to generate knowledge that could be utilized in healthcare education and develop strategies for enhancing psychological safety within healthcare learning environments.

The study was conducted as a qualitative descriptive interview study. Six clinical instructors and ten paramedic students participated, and data were collected through semi-structured individual interviews conducted between April and May 2023. The data were analyzed using inductive content analysis.

Participants' experiences regarding psychological safety in the educational ambulance learning environment were related to interactions within the learning environment, experiences with the clinical instructors, and perceptions of the educational ambulance as a learning environment. Factors that promoted psychological safety included the actions of the clinical instructor, interactions with other group members, a communicative atmosphere, and the organization of the clinical practice. Conversely, psychological safety was undermined by factors such as interacting with unfamiliar individuals, the behavior of other group members, and aspects related to the organization of the clinical practice. The clinical instructor was recognized as playing a central role in establishing and maintaining a psychologically safe atmosphere. An open and communicative atmosphere, along with familiarity among group members, facilitated psychological safety. The coherence of the guided clinical practice was perceived as promoting psychological safety, as it allowed for interactions with familiar individuals. Conversely, a decentralized clinical practice and interactions with unfamiliar individuals were perceived as undermining psychological safety.

Based on this study, the clinical instructor of the training holds a central role in establishing and maintaining psychological safety, while an open and communicative atmosphere and familiarity among group members promote psychological safety. Further research is needed to develop measures for assessing psychological safety and to investigate students' experiences of psychological safety in various healthcare learning environments. Additionally, research is required to determine whether improved learning outcomes are achieved when students perceive the learning environment as psychologically safe.