Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kielellisen harjaantumisen vaikutus toiminnanohjauksen kuormittumiseen kielenvaihtotilanteissa

Lahdenranta, Sonja (2024-04-18)

Kielellisen harjaantumisen vaikutus toiminnanohjauksen kuormittumiseen kielenvaihtotilanteissa

Lahdenranta, Sonja
(18.04.2024)
Katso/Avaa
Lahdenranta_Sonja_opinnayte.pdf (960.7Kb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042220124
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kaksikielisyyden kognitiivista perustaa tutkimalla toiminnanohjauksen kuormittumista kielenvaihtotilanteissa eritasoisesti ruotsia osaavilla, suomea vähintään yhtenä äidinkielenään puhuvilla henkilöillä. Aiempi tutkimus on pyrkinyt pitkälti selittämään kielenvaihtoa vahvasti toiminnanohjaukseen nojautuvaksi prosessiksi. Näin ollen on vedetty johtopäätöksiä siitä, että kaksikielisyys kehittäisi toiminnanohjausta ja onkin puhuttu niin sanotusta kaksikielisyysedusta. Koska tieteellinen näyttö asiasta on edelleen ristiriitaista ja hataralla pohjalla, on tutkimuskentällä vähitellen alettu lähestyä aihetta myös toisenlaisesta, taitojen oppimisen teoriaan perustuvasta näkökulmasta. Tämän hypoteesin mukaan kielenvaihto automatisoituisi harjaantuneisuuden kasvaessa. Automatisoitumisen myötä toiminnanohjauksen merkitys pienenisi selvästi, ja näin ollen kaksikielisyys ei kehittäisi yksilön toiminnanohjausta pitkäaikaisesti.

Tutkimuksessa lähdettiin selvittämään kielellisen harjaantuneisuuden yhteyttä toiminnanohjauksen kuormittumiseen tutkimalla niin varhaislapsuudessa kuin myöhemmin kouluiässä ruotsin kielen omaksuneita terveitä aikuisia. Tutkittavat suorittivat verkkotutkimuksen, jossa suoritettiin kielenvaihtoa sisältävä nimeämistehtävä sekä toiminnanohjausta mittaava Simon-tehtävä. Lisäksi tutkittavat täyttivät kielitaustakyselyn ja tekivät ruotsin kielen sanastotestin, jonka pistemäärän perusteella myöhäiset ruotsinoppijat jaettiin kahteen eritasoiseen ryhmään varhaisten kaksikielisten ryhmän rinnalle. Näin saatiin yhteensä kolme vertailtavaa ryhmää. Toiminnanohjaustehtävässä ja kielenvaihtotehtävässä suoriutumisen välistä yhteyttä vertailtiin sekä yksilöiden että ryhmien välisesti rakentamalla lineaarisia sekamalleja.

Tulokset tukivat hypoteesia kielenvaihdon automatisoitumisesta kielellisen harjaantuneisuuden kasvaessa. Analyysi osoitti sekä yksilö- että ryhmätasolla, että ruotsin kielen osaamisella oli merkitystä tehtävissä suoriutumisen väliseen yhteyteen tilastollisesti merkitsevästi heijastaen eroja toiminnanohjauksen kuormittumisessa. Tulokset ovat näin ollen ristiriidassa kaksikielisyysetua puoltavien tutkimusten kanssa ja osoittavat, että taitojen oppimisen teoria on syytä huomioida kaksikielisyyden kognitiivista perustaa tutkittaessa laajemmin. Kyseessä oli yksi ensimmäisistä suoraan toiminnanohjauksen roolin tällä tavoin kyseenalaistavista tutkimuksista.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit) [9350]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste