Yhdeksäsluokkalaisten motivaatio opinto-ohjausta kohtaan ja vanhempien koulutustaustan yhteys siihen
Salin, Vilma (2024-04-22)
Yhdeksäsluokkalaisten motivaatio opinto-ohjausta kohtaan ja vanhempien koulutustaustan yhteys siihen
(22.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042321160
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042321160
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko vanhempien koulutustaustalla yhteyttä oppilaan motivaatioon opinto-ohjausta kohtaan, sekä minkälaista koettu motivaatio on. Aihe koetaan tärkeäksi tutkia, koska opinto-ohjauksesta tehty tutkimus on vähäistä muihin peruskoulun oppiaineisiin verrattuna. Sosioekonomisella taustalla ja motivaatiolla on nähty yhteys aikaisemmissa tutkimuksissa, mutta opinto-ohjauksen näkökulmaa ei ole tutkittu. Oppivelvollisuuden laajennuttua aihe on ajankohtainen.
Tutkimus on kvantitatiivinen poikittaistutkimus, jota täydennetään laadullisella analyysillä. Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella yläkoulun yhdeksäsluokkalaisilta. Kyselylomakkeeseen vastasi 59 oppilasta, joiden vastauksista 44:ää voitiin käyttää tutkimuksen teossa. Motivaatiota mitattiin 28 väittämällä, johon vastattiin 5-portaisella Likert-asteikolla. Väittämät pohjautuivat motivaation eri muotoihin. Oppilaat vastasivat myös avoimeen kysymykseen motivaatiostaan oppiainetta kohtaan, joka analysoitiin laadullisen teoriapohjaisten motivaatiomääritelmien kautta. Määrällinen analyysi tapahtui SPSS-tilasto-ohjelmaa käyttäen t-testin sekä U-testin avulla.
Tutkimuksessa havaitaan, että keskiarvoja vertaillessa yhdeksäsluokkalaiset ovat motivoituneita opinto-ohjauksen oppiainetta kohtaan vaihtelevasti. Motivaatio ilmenee ulkoisen ja sisäisen motivaation kautta sekä motivaation puutteena. Vanhempien koulutustaustan yhteys oppilaiden motivaatioon pystytään näkemään keskiarvollisesti, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi. Avoimet vastaukset heijastelivat kaikkia motivaatiotyyppejä.
Tämä tutkimus mahdollisesti jatkaa keskustelua opinto-ohjauksen kehittämisestä, etenkin oppilaiden taustojen huomioimisen näkökulmasta. Aineiston koon vuoksi tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä perusjoukkoon, joten tulevaisuudessa aihetta voisi tutkia suuremmalla otoskoolla, joka jakaantuu laajemmalle alueelle maantieteellisesti. Jatkotutkimuksessa voisi olla mielekästä hyödyntää enemmän laadullista tutkimusstrategiaa.
Tutkimus on kvantitatiivinen poikittaistutkimus, jota täydennetään laadullisella analyysillä. Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella yläkoulun yhdeksäsluokkalaisilta. Kyselylomakkeeseen vastasi 59 oppilasta, joiden vastauksista 44:ää voitiin käyttää tutkimuksen teossa. Motivaatiota mitattiin 28 väittämällä, johon vastattiin 5-portaisella Likert-asteikolla. Väittämät pohjautuivat motivaation eri muotoihin. Oppilaat vastasivat myös avoimeen kysymykseen motivaatiostaan oppiainetta kohtaan, joka analysoitiin laadullisen teoriapohjaisten motivaatiomääritelmien kautta. Määrällinen analyysi tapahtui SPSS-tilasto-ohjelmaa käyttäen t-testin sekä U-testin avulla.
Tutkimuksessa havaitaan, että keskiarvoja vertaillessa yhdeksäsluokkalaiset ovat motivoituneita opinto-ohjauksen oppiainetta kohtaan vaihtelevasti. Motivaatio ilmenee ulkoisen ja sisäisen motivaation kautta sekä motivaation puutteena. Vanhempien koulutustaustan yhteys oppilaiden motivaatioon pystytään näkemään keskiarvollisesti, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi. Avoimet vastaukset heijastelivat kaikkia motivaatiotyyppejä.
Tämä tutkimus mahdollisesti jatkaa keskustelua opinto-ohjauksen kehittämisestä, etenkin oppilaiden taustojen huomioimisen näkökulmasta. Aineiston koon vuoksi tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä perusjoukkoon, joten tulevaisuudessa aihetta voisi tutkia suuremmalla otoskoolla, joka jakaantuu laajemmalle alueelle maantieteellisesti. Jatkotutkimuksessa voisi olla mielekästä hyödyntää enemmän laadullista tutkimusstrategiaa.