Tekoälyn käyttö rekrytointiprosessissa
Koivisto, Jasmin (2024-04-24)
Tekoälyn käyttö rekrytointiprosessissa
(24.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042421704
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042421704
Tiivistelmä
Tekoälyn käyttö työelämässä on lisääntynyt viime vuosina. Erilaiset liiketoimintaprosessit ovat siirtyneet tekoälyn käsittelyyn. Tekoälyllä ei ole kovin pitkää historiaa, mutta sen vaikutuksia eri työelämän prosesseihin on tutkittu jonkin verran. Sen sijaan tekoälyn käytöstä rekrytoinnin apuna löytyy vain vähän tutkimusta. Tämän tutkielman tavoitteena on kerätä yhteen olemassa olevaa tutkimustietoa ja pohtia tekoälyn mahdollisuuksia ja haasteita rekrytointiprosessissa. Tutkielman päätutkimuskysymyksenä on: Mitä hyötyä tekoälystä on rekrytointiprosessissa?
Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa pääasiallisena aineistona toimii rekrytointia, digitaalista henkilöstöjohtamista ja tekoälyä käsittelevät vertaisarvioidut artikkelit ja muut relevantit lähteet. Tutkielman pääosassa on tekoälyn käyttö rekrytoinnissa sekä henkilöstöjohtamisen teemat rekrytoinnin ja tekoälyn näkökulmista. Tutkielma käsittelee rekrytointia sekä tekoälyä omina ilmiöinään ja lopulta näiden eri osa-alueet yhdistetään tekoälyn hyödyntämiseen rekrytointiprosessissa. Lisäksi huomioidaan tekoälyn kielteisiä vaikutuksia rekrytointiin.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan huomata tekoälyn tuovan huomattavia hyötyjä nykyaikaiseen rekrytointiprosessiin. Hyödyt perustuvat etenkin tekoälyn kykyyn suorittaa tiettyjä tehtäviä nopeasti. Nopeus puolestaan vähentää kustannuksia ja helpottaa ihmisen työtä. Ihmisen ja koneen yhteistyöstä puhutaan paljon ja se on tässäkin tutkielmassa vahvasti esillä. Tekoälyllä voi kuitenkin olla myös kielteisiä vaikutuksia rekrytointiprosessiin. Nämä kielteiset vaikutukset liittyvät pääosin tekoälyn eettisen ja inhimillisen puolen puutteisiin.
Jatkotutkimus tekoälyn käytöstä rekrytoinnissa on tarpeen tulevaisuudessa. Varsinkin sen pidempiaikaisista vaikutuksista tarvitaan lisätietoa, jota ei vielä ole saatavilla. Lisäksi tekoälyn kielteisistä puolista tarvitaan lisää tutkimusta, jotta haitallisia tekijöitä voidaan havaita riittävän ajoissa.
Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa pääasiallisena aineistona toimii rekrytointia, digitaalista henkilöstöjohtamista ja tekoälyä käsittelevät vertaisarvioidut artikkelit ja muut relevantit lähteet. Tutkielman pääosassa on tekoälyn käyttö rekrytoinnissa sekä henkilöstöjohtamisen teemat rekrytoinnin ja tekoälyn näkökulmista. Tutkielma käsittelee rekrytointia sekä tekoälyä omina ilmiöinään ja lopulta näiden eri osa-alueet yhdistetään tekoälyn hyödyntämiseen rekrytointiprosessissa. Lisäksi huomioidaan tekoälyn kielteisiä vaikutuksia rekrytointiin.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan huomata tekoälyn tuovan huomattavia hyötyjä nykyaikaiseen rekrytointiprosessiin. Hyödyt perustuvat etenkin tekoälyn kykyyn suorittaa tiettyjä tehtäviä nopeasti. Nopeus puolestaan vähentää kustannuksia ja helpottaa ihmisen työtä. Ihmisen ja koneen yhteistyöstä puhutaan paljon ja se on tässäkin tutkielmassa vahvasti esillä. Tekoälyllä voi kuitenkin olla myös kielteisiä vaikutuksia rekrytointiprosessiin. Nämä kielteiset vaikutukset liittyvät pääosin tekoälyn eettisen ja inhimillisen puolen puutteisiin.
Jatkotutkimus tekoälyn käytöstä rekrytoinnissa on tarpeen tulevaisuudessa. Varsinkin sen pidempiaikaisista vaikutuksista tarvitaan lisätietoa, jota ei vielä ole saatavilla. Lisäksi tekoälyn kielteisistä puolista tarvitaan lisää tutkimusta, jotta haitallisia tekijöitä voidaan havaita riittävän ajoissa.