Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Kandidaatin tutkielmat (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Kandidaatin tutkielmat (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Julkisen vallan käyttäjän vastuu perus- ja ihmisoikeusloukkauksesta - vahinkona kärsimys : Korvaaminen KKO:n oikeuskäytännön valossa ja mahdollinen lainmuutos

Pennanen, Essi (2024-05-02)

Julkisen vallan käyttäjän vastuu perus- ja ihmisoikeusloukkauksesta - vahinkona kärsimys : Korvaaminen KKO:n oikeuskäytännön valossa ja mahdollinen lainmuutos

Pennanen, Essi
(02.05.2024)
Katso/Avaa
ON-ty%C3%B6_EssiPennanen.pdf (336.5Kb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050326044
Tiivistelmä
Suomen lainsäädännössä ei ole yleistä velvollisuutta korvata vahinkoa, joka aiheutuu perus- ja ihmisoikeusloukkauksesta, kun käytetään julkista valtaa. Julkisen vallan vahingonkorvausvastuu määräytyy ensisijaisesti vahingonkorvauslain 3:2 §:n mukaan. Perustuslaissa julkisen vallan käyttäjälle asetetaan kuitenkin velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Lisäksi Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa velvoitetaan, että loukkauksen uhrilla tulee olla tehokas oikeussuojakeino käytettävissään siinäkin tapauksessa, että loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.
ON-työssä tarkastellaan sitä, milloin perus- ja ihmisoikeusloukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä voidaan tuomita korvausta maksettavaksi, kun vahinko on aiheutettu julkista valtaa käyttämällä. Vahingonkorvauslain mukaan kärsimys tulee korvattavaksi ainoastaan määrättyjen korvausedellytysten täyttyessä. Lisäksi työssä selvitetään oikeusministeriön työryhmämietinnössä ehdottamaa uudistusta julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuseen perus- ja ihmisoikeusloukkauksesta. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseen käytettiin lainopillista eli oikeusdogmaattista metodia sekä de lege ferenda -metodia.
ON-työssä havaitaan, että vahingonkorvauslain mukainen korvausvastuu kärsimyksestä on pitkälti rajoitettua vahingonkorvauslain 5:6 §:ssä asetettujen korvausedellytysten seurauksena. Vakavakin perus- ja ihmisoikeusloukkaus voi jäädä laissa muotoiltujen korvausedellytysten ulkopuolelle. Työssä osoitetaan, että julkisen vallan käyttäjän aiheuttaman loukkauksen kohteeksi joutuneella voi tietyin edellytyksin olla oikeus korvaukseen ilman nimenomaista lainsäännöstä. Tällöin kysymys on käytännössä vahingonkorvauslaista erillisestä hyvittävästä oikeussuojakeinosta. Tätä laissa olevaa aukkoa paikkamaan oikeusministeriö ehdottaa työryhmämietinnössään, että toissijaiseksi oikeussuojakeinoksi tarkoitettu oikeus hyvitykseen kirjattaisiin vahingonkorvauslakiin.
Kokoelmat
  • Kandidaatin tutkielmat (rajattu näkyvyys) [891]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste