Terveystietoa etsimässä: 9. -luokkalaisten terveystiedon tiedonhakukäyttäytyminen
Honkakoski, Tiia-Maria (2024-05-03)
Terveystietoa etsimässä: 9. -luokkalaisten terveystiedon tiedonhakukäyttäytyminen
(03.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050326174
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050326174
Tiivistelmä
Suomalaisnuorten kokemus omasta terveydentilastaan on heikentynyt viimeisimpien vuosien aikana. Erityisesti erilaiset kiputilat sekä väsymys ja uupumus ovat terveyshuolien kärjessä. Terveyteen liittyvää tietoa on saatavilla paljon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää 9. -luokkalaisten nuorten terveyteen liittyvää tiedonhakukäyttäytymistä: mistä tietoa haetaan, mitkä aihepiirit kiinnostavat sekä millainen yhteys sosiaalisella medialla on asiaan.
Tutkimuksen aineistona käytettiin sähköisellä kyselylomakkeella kerättyjä vastauksia (N=61). Kyselylomake sisälsi vaihtoehto- ja monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Terveyden lukutaitoa kartoitettiin HLSAC-mittarilla. Aineiston analysointiin käytettiin tilastollisia testejä.
9.-luokkalaisten nuorten terveyden lukutaito oli kokonaisuudessaan hyvällä tasolla. Poikien terveyden lukutaito oli hieman parempaa kuin tyttöjen. Terveyden aihepiirit, joista tietoa etsittiin eniten, olivat pääkipu, mielenterveys stressi ja liikunta-aiheet. Sukupuolten välillä oli eroja aihepiirien kiinnostavuudessa. Tyttöjen ja mielenterveyden-aihepiirin välillä oli voimakkain tilastollisesti merkitsevä yhteys. Nuorten terveystiedon lähteenä oli ensisijaisesti internet. Suosituimmat sosiaalisen median palvelut terveystiedon etsimiseen olivat TikTok, YouTube ja Instagram.
Tutkimus osoitti internetin ja sosiaalisen median olevan vahvasti läsnä nuorten elämässä, myös terveysaiheiden osalta. Jatkossa olisikin mielenkiintoista tutkia, millä kriteereillä nuoret luokittelevat jonkin asian terveystiedoksi, ja nimenomaan luotettavaksi sellaiseksi. Lisäksi tarvitaan enemmän tutkimusta terveyden lukutaidosta objektiivisesta näkökulmasta.
Tutkimuksen aineistona käytettiin sähköisellä kyselylomakkeella kerättyjä vastauksia (N=61). Kyselylomake sisälsi vaihtoehto- ja monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Terveyden lukutaitoa kartoitettiin HLSAC-mittarilla. Aineiston analysointiin käytettiin tilastollisia testejä.
9.-luokkalaisten nuorten terveyden lukutaito oli kokonaisuudessaan hyvällä tasolla. Poikien terveyden lukutaito oli hieman parempaa kuin tyttöjen. Terveyden aihepiirit, joista tietoa etsittiin eniten, olivat pääkipu, mielenterveys stressi ja liikunta-aiheet. Sukupuolten välillä oli eroja aihepiirien kiinnostavuudessa. Tyttöjen ja mielenterveyden-aihepiirin välillä oli voimakkain tilastollisesti merkitsevä yhteys. Nuorten terveystiedon lähteenä oli ensisijaisesti internet. Suosituimmat sosiaalisen median palvelut terveystiedon etsimiseen olivat TikTok, YouTube ja Instagram.
Tutkimus osoitti internetin ja sosiaalisen median olevan vahvasti läsnä nuorten elämässä, myös terveysaiheiden osalta. Jatkossa olisikin mielenkiintoista tutkia, millä kriteereillä nuoret luokittelevat jonkin asian terveystiedoksi, ja nimenomaan luotettavaksi sellaiseksi. Lisäksi tarvitaan enemmän tutkimusta terveyden lukutaidosta objektiivisesta näkökulmasta.