8.- ja 9.-luokkalaisten koulu-uupumuksen ja itsetunnon välinen yhteys
Kesäniemi, Maija; Autio, Minttu (2024-05-03)
8.- ja 9.-luokkalaisten koulu-uupumuksen ja itsetunnon välinen yhteys
(03.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050326445
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050326445
Tiivistelmä
Koulu-uupumus on merkittävä nuorten hyvinvointia heikentävä tekijä. Myös huonolla itsetunnolla tiedetään olevan monia negatiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Toisaalta hyvän itsetunnon myönteiset vaikutukset tunnetaan laajalti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen yhteys koulu-uupumuksella ja itsetunnolla oli 8.- ja 9.-luokkalaisilla. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kohonnutta koulu-uupumusriskiä sekä sukupuolten välisiä eroja koulu-uupumuksen kokemisessa ja itsetunnon tasossa. Aiheen tärkeydestä huolimatta tutkimusta koulu-uupumuksen ja itsetunnon välisestä yhteydestä on tiedettävästi vähän.
Tutkimusaineistona hyödynnettiin Sosioemotionaalinen oppiminen ja hyvinvointi yläkouluyhteisöissä -hankkeen aineistoa, joka on kerätty pitkittäistutkimuksena kahdesta varsinaissuomalaisesta yläkoulusta vuosina 2006–2010. Oppilaiden koulu-uupumuksen ja heidän itsetuntonsa tason mittaamiseen hyödynnettiin kahta määrällistä kyselylomaketta: Salmela-Aron ja Näätäsen (2005) kehittämää nuorten koulu-uupumusmittaria sekä Rosenbergin (1965) itsetuntomittaria. Aineisto käsittää 346 oppilaan vastaukset 8. ja 9. luokalla.
Tutkimus osoitti, että koulu-uupumuksella ja itsetunnolla oli merkittävä yhteys 8. ja 9. luokalla siten, että voimakas koulu-uupumus esiintyi yhdessä heikomman itsetunnon kanssa. 9.-luokkalaiset kokivat 8.-luokkalaisia enemmän koulu-uupumusta. Tulosten mukaan poikien itsetunto oli molemmilla luokilla tyttöjä parempi, mutta koulu-uupumuksen kokemisessa sukupuolet eivät eronneet toisistaan.
Tulokset rakentavat kuvaa hyvän itsetunnon asemasta suojaavana tekijänä koulu-uupumuksen kokemiselle. Lisäksi molempien sukupuolten voimakas koulu-uupumus ja tyttöjen poikia huonompi itsetunto antavat tärkeää tietoa luokanopettajalle. Koulussa opettajan olisi tärkeää puuttua sekä tyttöjen että poikien kokemaan koulu-uupumukseen ja tarjota keinoja itsetunnon tukemiseksi.
Tutkimusaineistona hyödynnettiin Sosioemotionaalinen oppiminen ja hyvinvointi yläkouluyhteisöissä -hankkeen aineistoa, joka on kerätty pitkittäistutkimuksena kahdesta varsinaissuomalaisesta yläkoulusta vuosina 2006–2010. Oppilaiden koulu-uupumuksen ja heidän itsetuntonsa tason mittaamiseen hyödynnettiin kahta määrällistä kyselylomaketta: Salmela-Aron ja Näätäsen (2005) kehittämää nuorten koulu-uupumusmittaria sekä Rosenbergin (1965) itsetuntomittaria. Aineisto käsittää 346 oppilaan vastaukset 8. ja 9. luokalla.
Tutkimus osoitti, että koulu-uupumuksella ja itsetunnolla oli merkittävä yhteys 8. ja 9. luokalla siten, että voimakas koulu-uupumus esiintyi yhdessä heikomman itsetunnon kanssa. 9.-luokkalaiset kokivat 8.-luokkalaisia enemmän koulu-uupumusta. Tulosten mukaan poikien itsetunto oli molemmilla luokilla tyttöjä parempi, mutta koulu-uupumuksen kokemisessa sukupuolet eivät eronneet toisistaan.
Tulokset rakentavat kuvaa hyvän itsetunnon asemasta suojaavana tekijänä koulu-uupumuksen kokemiselle. Lisäksi molempien sukupuolten voimakas koulu-uupumus ja tyttöjen poikia huonompi itsetunto antavat tärkeää tietoa luokanopettajalle. Koulussa opettajan olisi tärkeää puuttua sekä tyttöjen että poikien kokemaan koulu-uupumukseen ja tarjota keinoja itsetunnon tukemiseksi.