Korkeusmallien tuottaminen ja vertailu : Tapaustutkimus Tuorla: Myllyoja
Markkanen, Vertti (2024-05-06)
Korkeusmallien tuottaminen ja vertailu : Tapaustutkimus Tuorla: Myllyoja
Markkanen, Vertti
(06.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050828418
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050828418
Tiivistelmä
Kaukokartoitusaineistojen avulla tuotettujen korkeusmallien määrä sekä niiden soveltamismahdolli
suudet ovat kasvaneet tasaisesti vuosien aikana laitteiden ja ohjelmistojen kehityksen sekä datankäsit
telyn kapasiteetin kasvun ansiosta. Korkeusmallit ovat pistejoukosta koostuvia maanpinnan korkeus
vaihteluita kuvaavia malleja. Esittelen tässä tutkielmassa kaksi erilaista tapaa tuottaa korkeusmallien
luomiseen käytettäviä aineistoja. Itse tuotettujen korkeusmallien aineisto on kerätty Tuorlan alueelta,
joka sijaitsee Lounais-Suomessa. Tutkimusalue on rajattu tarkemmin Myllyojan uomaan, jossa esiin
tyy korkeusmallinnusta vaikeuttavia tekijöitä. Vertailen toista tuottamaani korkeusmallia Maanmit
tauslaitoksen valmiiseen korkeusmalliin sekä numeerisesti että spatiaalisesti käyttäen toista itse tuotet
tua mallia referenssitasona. Vertailun perusteella voin vastata asettamaani tutkimuskysymykseen: vas
taako SfM-menetelmällä tuotettu maastomalli tarkkuudeltaan Maanmittauslaitoksen korkeusmallia
kasvillisuuden peittämällä ja topografialtaan vaihtelevalla alueella?
Tuotin Myllyojan korkeusmallit käyttäen fotogrammetrista ’Structure from Motion’ -menetelmää ja
maalaserkeilauksen avulla kerättyä pistepilveä. SfM-menetelmässä perinteisen fotogrammetrian ja ku
vantunnistusalgoritmien avulla luodaan korkeusmalli. Maalaserkeilauksessa hyödynnetään lasersätei
den heijastumista ympäristön havainnoimisessa. Kenttämittausten jälkeen käsittelin kumpaakin aineis
toa tarkoitukseen sopivilla ohjelmistoilla, jotta sain luotua vertailukelpoiset maastomallit. Maastomal
lilla tarkoitetaan pelkästään maanpinnan korkeusarvoja kuvaavaa korkeusmallia.
Vertailin SfM-mallia ja Maanmittauslaitoksen korkeusmallia keskineliövirheen neliöjuuren sekä mui
den tunnuslukujen ja korkeusarvojen absoluuttisten poikkeamien avulla. Kasvillisuus tuotti maasto
malleihin poikkeamia erityisesti tutkimusalueen pohjoisosassa, jossa kasvillisuus oli tiheämpää ja kor
keampaa. Maanmittauslaitoksen korkeusmallin rasterihilan koko vaikutti myös itse tuotettujen kor
keusmallien tarkkuuteen negatiivisesti, koska aineistoa piti interpoloida. Vertailun perusteella voidaan
kuitenkin todeta, että SfM-malli vastasi Maanmittauslaitoksen korkeusmallia korkeussijainnin tark
kuudessa Myllyojan alueella. Yleisesti korkeusmallien laatuvertailun eri prosessien yhtenäistäminen ja
standardisointi olisi alan kehityksen kannalta tärkeää sekä tuottajien että käyttäjien näkökulmasta.
suudet ovat kasvaneet tasaisesti vuosien aikana laitteiden ja ohjelmistojen kehityksen sekä datankäsit
telyn kapasiteetin kasvun ansiosta. Korkeusmallit ovat pistejoukosta koostuvia maanpinnan korkeus
vaihteluita kuvaavia malleja. Esittelen tässä tutkielmassa kaksi erilaista tapaa tuottaa korkeusmallien
luomiseen käytettäviä aineistoja. Itse tuotettujen korkeusmallien aineisto on kerätty Tuorlan alueelta,
joka sijaitsee Lounais-Suomessa. Tutkimusalue on rajattu tarkemmin Myllyojan uomaan, jossa esiin
tyy korkeusmallinnusta vaikeuttavia tekijöitä. Vertailen toista tuottamaani korkeusmallia Maanmit
tauslaitoksen valmiiseen korkeusmalliin sekä numeerisesti että spatiaalisesti käyttäen toista itse tuotet
tua mallia referenssitasona. Vertailun perusteella voin vastata asettamaani tutkimuskysymykseen: vas
taako SfM-menetelmällä tuotettu maastomalli tarkkuudeltaan Maanmittauslaitoksen korkeusmallia
kasvillisuuden peittämällä ja topografialtaan vaihtelevalla alueella?
Tuotin Myllyojan korkeusmallit käyttäen fotogrammetrista ’Structure from Motion’ -menetelmää ja
maalaserkeilauksen avulla kerättyä pistepilveä. SfM-menetelmässä perinteisen fotogrammetrian ja ku
vantunnistusalgoritmien avulla luodaan korkeusmalli. Maalaserkeilauksessa hyödynnetään lasersätei
den heijastumista ympäristön havainnoimisessa. Kenttämittausten jälkeen käsittelin kumpaakin aineis
toa tarkoitukseen sopivilla ohjelmistoilla, jotta sain luotua vertailukelpoiset maastomallit. Maastomal
lilla tarkoitetaan pelkästään maanpinnan korkeusarvoja kuvaavaa korkeusmallia.
Vertailin SfM-mallia ja Maanmittauslaitoksen korkeusmallia keskineliövirheen neliöjuuren sekä mui
den tunnuslukujen ja korkeusarvojen absoluuttisten poikkeamien avulla. Kasvillisuus tuotti maasto
malleihin poikkeamia erityisesti tutkimusalueen pohjoisosassa, jossa kasvillisuus oli tiheämpää ja kor
keampaa. Maanmittauslaitoksen korkeusmallin rasterihilan koko vaikutti myös itse tuotettujen kor
keusmallien tarkkuuteen negatiivisesti, koska aineistoa piti interpoloida. Vertailun perusteella voidaan
kuitenkin todeta, että SfM-malli vastasi Maanmittauslaitoksen korkeusmallia korkeussijainnin tark
kuudessa Myllyojan alueella. Yleisesti korkeusmallien laatuvertailun eri prosessien yhtenäistäminen ja
standardisointi olisi alan kehityksen kannalta tärkeää sekä tuottajien että käyttäjien näkökulmasta.