Hinnoittelu sähkön tukkumarkkinoilla : Sähkön hintavaihtelun syyt
Savolainen, Sampo (2024-05-07)
Hinnoittelu sähkön tukkumarkkinoilla : Sähkön hintavaihtelun syyt
Savolainen, Sampo
(07.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051631512
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051631512
Tiivistelmä
Sähkön hinta koskettaa lähes kaikkia kuluttajia suoraan tai välillisesti. Sähkön korkea hintavaihtelu voikin aiheuttaa tavallisille kuluttajille suuria haasteita, kun sähkön hinta voi moninkertaistua pörssisähköä kuluttavilla. Sähkön hinnan määräytyminen ei kuitenkaan ole yksinkertainen prosessi ja usein kuluttajat ovatkin ainoastaan medialähteiden varassa. Hintavaihtelu ei myöskään tulevaisuudessa tule luultavasti lähitulevaisuudessa vähenemään vihreän siirtymän ja uusiutuvan energian tuotannon osuuden kasvun seurauksena.
Sähkön tasapainohinnan muodostumista voidaan selittää mikrotaloustieteen teorian avulla ja aiemmissa empiirisissä tutkimuksissa käytetyistä menetelmistä korostuvat muun muassa Cournot -kilpailumalli, tarjontafunktiotasapainomalli, sekä huutokauppamallit. Yksikään edellä mainituista teorioista ei pysty yksinään selittämään sähkömarkkinan hinnan muodostumista eikä mallien paremmuudesta ole konsensusta vaan niiden käyttö on tilanne sidonnaista sekä tutkimuskysymyksestä riippuvaa.
Aiempien empiiristen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että sähkömarkkinoiden valtionohjauksesta vapautumisen jälkeen, on markkinavoiman määrä ja hintojen manipulaatio entistä todennäköisempää, koska tuottajat nauttivat usein monopoli- tai oligopoliasemasta. Tämän seurauksena sähkömarkkinan entistä tarkempi tutkiminen ja valtioiden tarkempi regulaatio ovat työn perusteella perusteltuja.
Sähkön tasapainohinnan muodostumista voidaan selittää mikrotaloustieteen teorian avulla ja aiemmissa empiirisissä tutkimuksissa käytetyistä menetelmistä korostuvat muun muassa Cournot -kilpailumalli, tarjontafunktiotasapainomalli, sekä huutokauppamallit. Yksikään edellä mainituista teorioista ei pysty yksinään selittämään sähkömarkkinan hinnan muodostumista eikä mallien paremmuudesta ole konsensusta vaan niiden käyttö on tilanne sidonnaista sekä tutkimuskysymyksestä riippuvaa.
Aiempien empiiristen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että sähkömarkkinoiden valtionohjauksesta vapautumisen jälkeen, on markkinavoiman määrä ja hintojen manipulaatio entistä todennäköisempää, koska tuottajat nauttivat usein monopoli- tai oligopoliasemasta. Tämän seurauksena sähkömarkkinan entistä tarkempi tutkiminen ja valtioiden tarkempi regulaatio ovat työn perusteella perusteltuja.