Politiikan päästöjä rajoittava keinovalikoima kansantalouksien energiasiirtymässä
Skön, Patrick (2024-05-08)
Politiikan päästöjä rajoittava keinovalikoima kansantalouksien energiasiirtymässä
(08.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051631608
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051631608
Tiivistelmä
Tässä tutkimuskatsauksessa käydään läpi erilaisia poliittisia keinoja, joilla pyritään rajoittamaan kasvihuonepäästöjä ja kannustamaan vihreään energiasiirtymään. Tutkielmassa sivutaan myös valtioiden finanssipolitiikkaa, joilla vihreää energiasiirtymää viedään eteenpäin. Poliittisia päästörajoitustoimia käydään läpi katsoen niiden taloustieteellisestä kirjallisuudesta teoriaa sekä malleja. Näitä verrataan taloustieteellisestä kirjallisuudesta löytyviin empiirisiin tutkimuksiin.
Ennen tutkielman pääosuuksia eli teoriaa- ja empiria osuuksia, luodaan aiheelle pohjaa miettimällä nykyistä maailman tilannetta sekä perehtymällä kansainvälisiin ilmastosopimuksiin muun muassa päästötavoitteineen. Rio de Janeiron, Kioton ja Pariisin ilmastosopimukset ovat näistä kuuluisimmat ja tärkeimmät. Tutkielmaa pohjustavat myös taustatieto päästöjen mittaamisesta sekä -lähteistä.
Teoriaosiossa pääosa on perehtyminen hiiliveron, päästökaupan ja hiilitullin toimintaperiaatteisiin ja niiden taloustieteelliseen teoriakehikkoon, miten ne pyrkivät vähentämään päästöjä sekä kannustamaan siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin. Tässä osiossa käydään läpi myös vihreän energiasiirtymän haasteet, johon teoria osaltaan pyrkii vastaamaan. Vihreän energiasiirtymän investointeja käydään läpi kahden suuren ja merkittävän ilmastopaketin avulla. Nämä ovat Euroopan Unionin European Green Deal sekä Yhdysvaltojen Inflation Reduction Act.
Empiriaosuudessa katsotaan taas, mitä taloustieteelliset empiiriset tutkimukset kertovat päästörajoitustoimien tehokkuudesta, sekä kuinka hyvin teoria toimii reaalimaailmassa. Lisäksi lyhyesti käydään läpi energiasiirtymän kehitystä. Empiriaa käydään läpi muun muassa muutamalla tapauskohtaisella tutkimuksella sekä artikkeleilla, jotka ovat koonneet empiirisiä näyttöjä ja tutkimuksia, jonka perusteella vedetään johtopäätöksiä.
Lopussa ”pohdinta ja yhteenveto” -osiossa tarkastellaan hieman vapaammin aiheen isoa kuvaa energiasiirtymästä ja sen yhteydestä ilmastonmuutokseen.
Ennen tutkielman pääosuuksia eli teoriaa- ja empiria osuuksia, luodaan aiheelle pohjaa miettimällä nykyistä maailman tilannetta sekä perehtymällä kansainvälisiin ilmastosopimuksiin muun muassa päästötavoitteineen. Rio de Janeiron, Kioton ja Pariisin ilmastosopimukset ovat näistä kuuluisimmat ja tärkeimmät. Tutkielmaa pohjustavat myös taustatieto päästöjen mittaamisesta sekä -lähteistä.
Teoriaosiossa pääosa on perehtyminen hiiliveron, päästökaupan ja hiilitullin toimintaperiaatteisiin ja niiden taloustieteelliseen teoriakehikkoon, miten ne pyrkivät vähentämään päästöjä sekä kannustamaan siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin. Tässä osiossa käydään läpi myös vihreän energiasiirtymän haasteet, johon teoria osaltaan pyrkii vastaamaan. Vihreän energiasiirtymän investointeja käydään läpi kahden suuren ja merkittävän ilmastopaketin avulla. Nämä ovat Euroopan Unionin European Green Deal sekä Yhdysvaltojen Inflation Reduction Act.
Empiriaosuudessa katsotaan taas, mitä taloustieteelliset empiiriset tutkimukset kertovat päästörajoitustoimien tehokkuudesta, sekä kuinka hyvin teoria toimii reaalimaailmassa. Lisäksi lyhyesti käydään läpi energiasiirtymän kehitystä. Empiriaa käydään läpi muun muassa muutamalla tapauskohtaisella tutkimuksella sekä artikkeleilla, jotka ovat koonneet empiirisiä näyttöjä ja tutkimuksia, jonka perusteella vedetään johtopäätöksiä.
Lopussa ”pohdinta ja yhteenveto” -osiossa tarkastellaan hieman vapaammin aiheen isoa kuvaa energiasiirtymästä ja sen yhteydestä ilmastonmuutokseen.