Ketjuliiketoiminnan arvonlisäverotus EU:n sisämarkkinoilla

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan ketjuliiketoiminnan arvonlisäverotuksen periaatteiden kehitystä EU:n sisämarkkinoilla EUT:n oikeustapauksien kautta. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia tulkintakysymyksiä verotukseen on liittynyt, millaisia selvennyksiä näihin on oikeustapauksien kautta saatu sekä millaisia jatko-ongelmia nämä tulkinnat ovat yrityksille aiheuttaneet. Ketjukauppaan onkin liittynyt huomattavia tulkintaongelmia rajat ylittävissä tilanteissa, kun määritellään mihin myynneistä kuljetus ja siihen liitettävä yhteisöluovutuksen ALV-vapautus on liitettävä. Myös muodollisten ja aineellisten velvoitteiden määrittämisessä on ollut epäselvyyksiä. Ketjuliiketoiminnassa on myös noussut esiin luottamuksensuojan pätemättömyys tietyissä tilanteissa, kun ketjun myöhempi osapuoli on pimittänyt tietoa aiemmalta osapuolelta. Tämä asetti yrityksille käytännössä hyvin haastavia vaatimuksia, jos nämä halusivat varmistaa ALV-vapautuksen edellytysten tosiasiassa täyttyvän. Tutkielmassa tarkastellaan myös kolmikantakaupan erityissäännöksen soveltamisen edellytyksiä kahden oikeustapauksen kautta. Yksinkertaistamisdirektiivi, joka tuli voimaan vuonna 2020 tarkensi yhteisöluovutuksen määrittymisen edellytyksiä ketjukappatilanteissa ja selvensi ketjukapan ALV-verotusta merkittävästi. Tutkielmassa tarkastellaankin myös yksinkertaistamisdirektiivin antamia selvennyksiä ja sitä millaiseksi verotus on direktiivin voimaantulon jälkeen muodostunut.