ERP-implementoinnin epäonnistumistekijät
Vaara, Matias (2024-05-10)
ERP-implementoinnin epäonnistumistekijät
(10.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052033371
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052033371
Tiivistelmä
ERP-toiminnanohjausjärjestelmät ovat olleet organisaatioiden päätöksenteontukena ja työkaluna toiminnanohjauksessa jo 1990-luvulta lähtien. Organisaatioiden kasvava arvon luomisen ja kilpailuetujen tavoittelu kiristyvässä kilpailussa on kasvattanut ERP-toiminnanohjausjärjestelmien merkitystä. Sen mahdollistamien hyötyjen avulla yhä useampi organisaatio päätyy implementoimaan ERP-järjestelmän. Tuoman laajan ulottuvuuden ja skaalautuvuuden seurauksena ERP-järjestelmä pyritään implementoimaan entistä laajemmin kattaen lukuisia eri toimintoja, toimialueita kuin ulkoisia organisaatioita.
Kasvaneesta merkityksestä huolimatta, ERP-implementoinnin haasteita ei ole onnistuttu ratkaisemaan. Edelleen tänä päivänä yhä useampi ERP-implementointi todetaan epäonnistuneeksi. ERP-implementoinnin aikaisempi tutkimuskirjallisuus käsittelee laajasti eri toimintamalleja ja kriittisiä menestystekijöitä, miten ERP-implementointi onnistuisi. Kuitenkin se ei laajasti käsittele itse mitä on ERP-epäonnistuminen ja mitkä tekijät sen aiheuttavat. Tämä tutkielma pyrkii epäonnistumisen konteksti huomioiden kuvaamaan kokonaisvaltaisesti, mitä ERP-järjestelmä on, mitä sen implementointiprosessi on, miten siinä esiintyvä moniulotteisuus näyttäytyy ja miten ERP-implementoinnin epäonnistuminen on määritelty ja mitkä ovat keskeisimmät epäonnistumistekijät.
Organisaatioiden lisääntynyt kilpailuedun tavoittelu ja ERP-järjestelmän implementointi muodostavat moniulotteisen haasteen, mitä tämä tutkielma pyrkii kuvantamaan osana epäonnistumisena. Lukuisisten epäonnistumisien seurauksena osa tutkimuskirjallisuudesta suosittelee ERP-implementoinnin toteuttamisen mahdollisimman yksinkertaistettuna ratkaisuna, kun osa tutkimuskirjallisuus esittää kustomoinnin tärkeyttä kilpailuedun saavuttamisessa. Tutkielmassa havaittiin, että tässä asetelmassa tavoiteltu kasvava ulottuvuus ja sen toteuttamiseksi esitetyt pelkistetyt implementointimallit muodostavat ristiriidan. Tutkimus osoitti, että ERP-implementointitapoja on lukuisia, mutta kirjallisuus ei muodosta yhtenäistä teoriapohjaa implementoinnin vaatimuksista. Tutkielma osoitti, että ERP-järjestelmän kustomointi ja konfigurointi aiheuttaa suurimman haasteen organisaatiolle hallita tätä muutosta. Näiden tekijöiden kautta organisaatio kohtaa ristiriitaisuuden järjestelmän muokkauksesta tai toimivasta implementoinnista. Strategisella päätöksenteolla ja sen valmiudella organisaation on mahdollista reagoida tähän moniulotteisuuden asettamaan haasteeseen. Tutkimustulokset osoittavat, että organisaatiolliset tekijät selittävät vahvemmin ERP-implementoinnin epäonnistumista, ja niiden toteutuminen selittää organisaation kykyä hallita ja ohjata implementointiprojektia etenkin kustomoinnin ja konfiguroinnin merkityksessä.
Kasvaneesta merkityksestä huolimatta, ERP-implementoinnin haasteita ei ole onnistuttu ratkaisemaan. Edelleen tänä päivänä yhä useampi ERP-implementointi todetaan epäonnistuneeksi. ERP-implementoinnin aikaisempi tutkimuskirjallisuus käsittelee laajasti eri toimintamalleja ja kriittisiä menestystekijöitä, miten ERP-implementointi onnistuisi. Kuitenkin se ei laajasti käsittele itse mitä on ERP-epäonnistuminen ja mitkä tekijät sen aiheuttavat. Tämä tutkielma pyrkii epäonnistumisen konteksti huomioiden kuvaamaan kokonaisvaltaisesti, mitä ERP-järjestelmä on, mitä sen implementointiprosessi on, miten siinä esiintyvä moniulotteisuus näyttäytyy ja miten ERP-implementoinnin epäonnistuminen on määritelty ja mitkä ovat keskeisimmät epäonnistumistekijät.
Organisaatioiden lisääntynyt kilpailuedun tavoittelu ja ERP-järjestelmän implementointi muodostavat moniulotteisen haasteen, mitä tämä tutkielma pyrkii kuvantamaan osana epäonnistumisena. Lukuisisten epäonnistumisien seurauksena osa tutkimuskirjallisuudesta suosittelee ERP-implementoinnin toteuttamisen mahdollisimman yksinkertaistettuna ratkaisuna, kun osa tutkimuskirjallisuus esittää kustomoinnin tärkeyttä kilpailuedun saavuttamisessa. Tutkielmassa havaittiin, että tässä asetelmassa tavoiteltu kasvava ulottuvuus ja sen toteuttamiseksi esitetyt pelkistetyt implementointimallit muodostavat ristiriidan. Tutkimus osoitti, että ERP-implementointitapoja on lukuisia, mutta kirjallisuus ei muodosta yhtenäistä teoriapohjaa implementoinnin vaatimuksista. Tutkielma osoitti, että ERP-järjestelmän kustomointi ja konfigurointi aiheuttaa suurimman haasteen organisaatiolle hallita tätä muutosta. Näiden tekijöiden kautta organisaatio kohtaa ristiriitaisuuden järjestelmän muokkauksesta tai toimivasta implementoinnista. Strategisella päätöksenteolla ja sen valmiudella organisaation on mahdollista reagoida tähän moniulotteisuuden asettamaan haasteeseen. Tutkimustulokset osoittavat, että organisaatiolliset tekijät selittävät vahvemmin ERP-implementoinnin epäonnistumista, ja niiden toteutuminen selittää organisaation kykyä hallita ja ohjata implementointiprojektia etenkin kustomoinnin ja konfiguroinnin merkityksessä.