Taktisia ydinaseita koskeva uutisointi Venäjän mediassa vuosina 2022-2023 : De-eskalaatiokonsepti, eskalaation hallinta sekä julkinen mielipide
Laine, Rami (2024-05-10)
Taktisia ydinaseita koskeva uutisointi Venäjän mediassa vuosina 2022-2023 : De-eskalaatiokonsepti, eskalaation hallinta sekä julkinen mielipide
(10.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052234884
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052234884
Tiivistelmä
Tutkielmassa analysoin Venäjän mediassa käytävää taktisiin ydinaseisiin liittyvää keskustelua
vuosina 2022–2023. Lähestyin aihetta tutkimuksellisen viitekehyksen kautta, joka rakentui
neljästä eri osa-alueesta ydinaseilla suoritettavasta de-eskalaatiosta, sotilaallisen eskalaation
hallinnasta, median kontrollista sekä julkisen mielipiteen muokkaamisesta. Näiden avulla tutkin
niitä tekijöitä, jotka muodostivat Venäjän hallinnolle intressin ohjata mediassa käytävää
keskustelua ydinaseista sekä esittää niiden mahdollista rajoitettua käyttöä myönteisessä
valossa. Tutkimuksessa analysoin myös niitä menetelmiä, joiden avulla Venäjän hallinto pyrki
muuttamaan julkista mielipidettä kohti rajoitetun ydinaseen käytön hiljaista hyväksyntää.
Tutkimusaineistona oli kuusi venäläistä sanomalehteä Komsolskaja Pravda, Krasnaja Zvezda,
Lenta.ru, Profil, Rossijskaja Gazeta sekä Vedomosti. Tutkimusjaksolla keräsin näistä taktisia
ydinaseita koskevia uutisia, joita analysoin historiantutkimuksellisen päättelyn avulla. Miksi
näin kirjoitetaan ja mikä tarkoitus kyseisellä uutisella on – analyysilla luotiin päättelyketju
näiden neljän eri osa-alueen välille. Metodologisena apuna käytin historiantutkimuksen vierasta
kulttuuria, joka auttoi analysoimaan ilmiötä omassa kulttuurissaan.
Ydinaseilla tapahtuvalla de-eskalaatiolla sekä eskalaation hallinnalla osoitettiin motiivi, jonka
perusteella hallinto pyrkii muuttamaan julkista mielipidettä median avulla. Tutkimuksella
pystyttiin analysoimaan myös Venäjän ydinaseuhkailua, joka perustui eskalaationhallintaan.
Sodan lisäämä repressio kontrolloidussa mediassa auttoi analysoimaan, miten julkiseen
mielipiteeseen pyrittiin vaikuttamaan.
Tutkimuksen lopputuloksena pystyin havaitsemaan hallinnon mediassa esiintuomaa taktisen
ydinaseen käyttöä mahdollistavaa politiikkaa sekä tämän yhteyttä de-eskalaatiokonseptiin ja
sotilasopin mukaiseen eskalaation hallintaan. Näin tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan
kausaalinen yhteys näiden neljän eri osa-alueen välille aina de-eskalaatiolla osoitetusta
motiivista julkisen mielipiteen muuttamiseen.
vuosina 2022–2023. Lähestyin aihetta tutkimuksellisen viitekehyksen kautta, joka rakentui
neljästä eri osa-alueesta ydinaseilla suoritettavasta de-eskalaatiosta, sotilaallisen eskalaation
hallinnasta, median kontrollista sekä julkisen mielipiteen muokkaamisesta. Näiden avulla tutkin
niitä tekijöitä, jotka muodostivat Venäjän hallinnolle intressin ohjata mediassa käytävää
keskustelua ydinaseista sekä esittää niiden mahdollista rajoitettua käyttöä myönteisessä
valossa. Tutkimuksessa analysoin myös niitä menetelmiä, joiden avulla Venäjän hallinto pyrki
muuttamaan julkista mielipidettä kohti rajoitetun ydinaseen käytön hiljaista hyväksyntää.
Tutkimusaineistona oli kuusi venäläistä sanomalehteä Komsolskaja Pravda, Krasnaja Zvezda,
Lenta.ru, Profil, Rossijskaja Gazeta sekä Vedomosti. Tutkimusjaksolla keräsin näistä taktisia
ydinaseita koskevia uutisia, joita analysoin historiantutkimuksellisen päättelyn avulla. Miksi
näin kirjoitetaan ja mikä tarkoitus kyseisellä uutisella on – analyysilla luotiin päättelyketju
näiden neljän eri osa-alueen välille. Metodologisena apuna käytin historiantutkimuksen vierasta
kulttuuria, joka auttoi analysoimaan ilmiötä omassa kulttuurissaan.
Ydinaseilla tapahtuvalla de-eskalaatiolla sekä eskalaation hallinnalla osoitettiin motiivi, jonka
perusteella hallinto pyrkii muuttamaan julkista mielipidettä median avulla. Tutkimuksella
pystyttiin analysoimaan myös Venäjän ydinaseuhkailua, joka perustui eskalaationhallintaan.
Sodan lisäämä repressio kontrolloidussa mediassa auttoi analysoimaan, miten julkiseen
mielipiteeseen pyrittiin vaikuttamaan.
Tutkimuksen lopputuloksena pystyin havaitsemaan hallinnon mediassa esiintuomaa taktisen
ydinaseen käyttöä mahdollistavaa politiikkaa sekä tämän yhteyttä de-eskalaatiokonseptiin ja
sotilasopin mukaiseen eskalaation hallintaan. Näin tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan
kausaalinen yhteys näiden neljän eri osa-alueen välille aina de-eskalaatiolla osoitetusta
motiivista julkisen mielipiteen muuttamiseen.