"Vilppiä vai virtuaalista voimaa?” : Suomalaiset mediakeskustelut tekoälyn vaikutuksesta opintoihin
Niva, Aleksandra (2024-05-16)
"Vilppiä vai virtuaalista voimaa?” : Suomalaiset mediakeskustelut tekoälyn vaikutuksesta opintoihin
(16.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052737948
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052737948
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, millaista keskustelua suomalaisissa julkisissa mediakeskusteluissa tekoälyn vaikutuksesta opintoihin käytiin vuonna 2023. Vuonna 2022 julkaistu tekoälyohjelma ChatGPT on kerännyt normaalista poikkeavan määrän käyttäjiä, herättänyt keskustelua, sekä yleistä kiinnostusta tekoälyä kohtaan.
Tutkielma tuo esiin, miten tekoälyn kuvataan muuttavan tai on jo muuttanut opintoja, millaisia uhkia ja mahdollisuuksia sen kuvataan tuovan, sekä miten tekoälyä voidaan hyödyntää oppimisen tukena. Lisäksi tutkimuksessa pohdin aiempaa tutkimusta apuna käyttäen miksi tekoälyn luonne ymmärretään usein väärin, sekä millaista keskustelua uusista teknologioista käydään. Tekoälyyn voidaan esimerkiksi liittää antropomorfistisia piirteitä, jolloin tekoäly mielletään ihmisen kaltaiseksi tai kaikkitietäväksi, mitä se todellisuudessa ei kuitenkaan ole. Tällaiset piirteet voivat vaikuttaa tekoälyyn suhtautumiseen ja käyttöönottoon niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Teknologioiden ollessa uusia niistä käytävät mediakeskustelut muistuttavat toisiaan ja heijastavat sen ajan ihmisten pelkoja ja odotuksia, sekä käsityksiä tulevaisuudesta. Tutkimuksessa pyrin esimerkiksi näitä asioita pohtimalla tuomaan ymmärrystä tekoälystä myös siitä vähemmän tietäville, koska avoin keskustelu tekoälystä ja sen luonteesta on tärkeää, jotta siihen osataan suhtautua realistisesti.
Tutkimuksen aineistona on käytetty kahta suomalaista uutismediaa: Iltasanomia ja Yle uutisia, sekä viittä YouTubesta löydettyä audioaineistoa, jotka täydensivät media-artikkeleissa käytyä keskustelua huomattavasti. ChatGPT:n ja muiden tekoälysovellusten nähtiin keskustelujen perusteella lisäävän vilppiä ja helpottavan huijaamista. Lisäksi uhkana voitiin nähdä tekoälyn tuottama virheellinen tieto ja puolueellisuus. Uhkakuvista huolimatta tekoälyä nähtiin myös oppimista tukevana virtuaalisena avustaja ja työkaluna, jonka avulla oppimista voidaan tehostaa. Tekoälyn käytön lisääntyessä opinnoissa, opetus-, oppimis- ja testausmenetelmät vaativat uudenlaisia keinoja, jotka voivat mahdollistaa syvällisempää ja laajempaa oppimista, sekä vahvempaa asiantuntijuutta.
Tutkielma tuo esiin, miten tekoälyn kuvataan muuttavan tai on jo muuttanut opintoja, millaisia uhkia ja mahdollisuuksia sen kuvataan tuovan, sekä miten tekoälyä voidaan hyödyntää oppimisen tukena. Lisäksi tutkimuksessa pohdin aiempaa tutkimusta apuna käyttäen miksi tekoälyn luonne ymmärretään usein väärin, sekä millaista keskustelua uusista teknologioista käydään. Tekoälyyn voidaan esimerkiksi liittää antropomorfistisia piirteitä, jolloin tekoäly mielletään ihmisen kaltaiseksi tai kaikkitietäväksi, mitä se todellisuudessa ei kuitenkaan ole. Tällaiset piirteet voivat vaikuttaa tekoälyyn suhtautumiseen ja käyttöönottoon niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Teknologioiden ollessa uusia niistä käytävät mediakeskustelut muistuttavat toisiaan ja heijastavat sen ajan ihmisten pelkoja ja odotuksia, sekä käsityksiä tulevaisuudesta. Tutkimuksessa pyrin esimerkiksi näitä asioita pohtimalla tuomaan ymmärrystä tekoälystä myös siitä vähemmän tietäville, koska avoin keskustelu tekoälystä ja sen luonteesta on tärkeää, jotta siihen osataan suhtautua realistisesti.
Tutkimuksen aineistona on käytetty kahta suomalaista uutismediaa: Iltasanomia ja Yle uutisia, sekä viittä YouTubesta löydettyä audioaineistoa, jotka täydensivät media-artikkeleissa käytyä keskustelua huomattavasti. ChatGPT:n ja muiden tekoälysovellusten nähtiin keskustelujen perusteella lisäävän vilppiä ja helpottavan huijaamista. Lisäksi uhkana voitiin nähdä tekoälyn tuottama virheellinen tieto ja puolueellisuus. Uhkakuvista huolimatta tekoälyä nähtiin myös oppimista tukevana virtuaalisena avustaja ja työkaluna, jonka avulla oppimista voidaan tehostaa. Tekoälyn käytön lisääntyessä opinnoissa, opetus-, oppimis- ja testausmenetelmät vaativat uudenlaisia keinoja, jotka voivat mahdollistaa syvällisempää ja laajempaa oppimista, sekä vahvempaa asiantuntijuutta.