Elinkeinovapauden rajoittamisesta ravintoloiden sulkemisen myötä COVID-19-pandemiassa : Tarkastelussa hallituksen esitys HE 25/2020 vp ehdotuksesta majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
Reini, Sini (2024-05-17)
Elinkeinovapauden rajoittamisesta ravintoloiden sulkemisen myötä COVID-19-pandemiassa : Tarkastelussa hallituksen esitys HE 25/2020 vp ehdotuksesta majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
(17.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052839774
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052839774
Tiivistelmä
Suomea kohtasi keväällä 2020 monien muiden valtioiden tavoin COVID-19-pandemia, jolla oli
merkittäviä vaikutuksia sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla. Vaikutukset kohdistuivat muun muassa
talouteen, työllisyyteen ja terveydenhuoltoon. COVID-19-pandemian aikana keskustelun aiheeksi
nousi elinkeinovapauden rajoittaminen erityisesti ravintola-alalla tehtyjen merkittävien
lainsäädäntörajoitusten myötä. Monet tekijät yhdessä luovat ravintoloista potentiaalisen ympäristön
koronaviruksen leviämiselle, minkä vuoksi ravintoloiden sulun arvioitiin olevan tehokas keino
koronavirustilanteen hallitsemiseksi. Ravitsemisliikkeiden aukiolon rajoittamista koskeva hallituksen
esitys HE 25/2020 vp merkitsi voimakasta puuttumista perustuslain 18 §:ssä turvattuun
elinkeinovapauteen.
Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten elinkeinovapauden rajoittamista perusteltiin hallituksen
esityksen HE 25/2020 vp mukaisessa lakiehdotuksessa ja sen perusteluissa sekä sitä, oliko hallituksen
esityksen ehdottama elinkeinovapauden rajoitus välttämätön ja oikeasuhtainen sillä tavoiteltuun
päämäärään nähden. Lopuksi tarkastellaan lyhyesti sitä, miten liikehuoneistojen vuokrasopimusten
ehtoja tulisi arvioida silloin, kun vuokralaisen liiketoiminta on merkittävästi vaikeutunut
koronapandemian takia tehtyjen rajoitustoimenpiteiden takia, erityisesti keskittyen vuokran
alentamista koskeviin näkökulmiin. Tutkielman metodi on lainoppi ja tutkielman keskeistä
lähdeaineistoa on oikeuskirjallisuus sekä virallislähteet kuten hallituksen esitykset sekä valiokuntien
lausunnot ja mietinnöt, minkä lisäksi tutkielmassa hyödynnetään valiokunnille laadittuja
asiantuntijalausuntoja.
Lakiehdotus ei mennyt täydellisenä läpi, vaan siinä oli useita ongelmallisia seikkoja. Koska rajoitetut
toimenpiteet puuttuivat elinkeinovapauteen niin voimakkaasti, korostui käsittelyssä etenkin rajoitusten
välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus. Perustusvaliokunta asiantuntijalausuntoineen loi erinomaista
käytäntöä ja suuntaviivoja mahdollisien vastaavien tulevaisuuden tilanteiden varalta
merkittäviä vaikutuksia sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla. Vaikutukset kohdistuivat muun muassa
talouteen, työllisyyteen ja terveydenhuoltoon. COVID-19-pandemian aikana keskustelun aiheeksi
nousi elinkeinovapauden rajoittaminen erityisesti ravintola-alalla tehtyjen merkittävien
lainsäädäntörajoitusten myötä. Monet tekijät yhdessä luovat ravintoloista potentiaalisen ympäristön
koronaviruksen leviämiselle, minkä vuoksi ravintoloiden sulun arvioitiin olevan tehokas keino
koronavirustilanteen hallitsemiseksi. Ravitsemisliikkeiden aukiolon rajoittamista koskeva hallituksen
esitys HE 25/2020 vp merkitsi voimakasta puuttumista perustuslain 18 §:ssä turvattuun
elinkeinovapauteen.
Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten elinkeinovapauden rajoittamista perusteltiin hallituksen
esityksen HE 25/2020 vp mukaisessa lakiehdotuksessa ja sen perusteluissa sekä sitä, oliko hallituksen
esityksen ehdottama elinkeinovapauden rajoitus välttämätön ja oikeasuhtainen sillä tavoiteltuun
päämäärään nähden. Lopuksi tarkastellaan lyhyesti sitä, miten liikehuoneistojen vuokrasopimusten
ehtoja tulisi arvioida silloin, kun vuokralaisen liiketoiminta on merkittävästi vaikeutunut
koronapandemian takia tehtyjen rajoitustoimenpiteiden takia, erityisesti keskittyen vuokran
alentamista koskeviin näkökulmiin. Tutkielman metodi on lainoppi ja tutkielman keskeistä
lähdeaineistoa on oikeuskirjallisuus sekä virallislähteet kuten hallituksen esitykset sekä valiokuntien
lausunnot ja mietinnöt, minkä lisäksi tutkielmassa hyödynnetään valiokunnille laadittuja
asiantuntijalausuntoja.
Lakiehdotus ei mennyt täydellisenä läpi, vaan siinä oli useita ongelmallisia seikkoja. Koska rajoitetut
toimenpiteet puuttuivat elinkeinovapauteen niin voimakkaasti, korostui käsittelyssä etenkin rajoitusten
välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus. Perustusvaliokunta asiantuntijalausuntoineen loi erinomaista
käytäntöä ja suuntaviivoja mahdollisien vastaavien tulevaisuuden tilanteiden varalta