Positiivinen pedagogiikka ja työrauha alakoulussa : Luokanopettajien kokemuksia positiivisesta pedagogiikasta ja sen parissa työskentelystä
Tuuppa, Kati; Vainio, Patricia (2024-03-22)
Positiivinen pedagogiikka ja työrauha alakoulussa : Luokanopettajien kokemuksia positiivisesta pedagogiikasta ja sen parissa työskentelystä
(22.03.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024043024189
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024043024189
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisissa alakouluissa työskentelevien luokanopettajien kokemuksia positiivisesta pedagogiikasta ja sen merkityksestä työrauhaan. Tarkoituksena oli selvittää, voiko positiivisen pedagogiikan käyttö parantaa työrauhaa opettajien kokemusten mukaan. Lisäksi tutkittiin, miten luokanopettajat näkevät positiivisen pedagogiikan käsitteenä ja miten he sitä käytännössä soveltavat opetuksessaan ja koulun arjessa.
Pro gradu -tutkielma toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena - tarkemmin teemahaastatteluna. Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin syksyn 2023 aikana ja siihen osallistui yhdeksän luokanopettajaa ja yksi erityisluokanopettaja, jotka kaikki toteuttavat positiivista pedagogiikkaa työssään. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina etäyhteyksin Zoom-videoviestintäpalvelulla. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että haastateltavilla luokanopettajilla oli oma näkemyksensä siitä, mitä positiivinen pedagogiikka heille tarkoittaa ja miten se näkyy heidän omassa opetuksessaan. Tuloksista nousi kuitenkin ilmi samankaltaisuuksia positiivisen pedagogiikan määrittelyssä, joita olivat myönteisyys ja positiivinen asenne koulupäivinä sekä vahvuuksien ja hyvän huomioiminen. Luokanopettajat kertoivat käyttävänsä monipuolisesti positiivista pedagogiikkaa osana opetustaan. Aineistosta pystyi erottamaan neljä selkeää teemaa, joiden ympärille käyttötavat sijoittuivat. Näitä olivat kehuminen ja positiivinen palaute, vahvuuksien huomaaminen, positiiviseen pedagogiikkaan keskittyvät ryhmätunnit sekä konkreettiset työvälineet ja materiaalit.
Kaikki tutkittavat luokanopettajat kokevat, että positiivisella pedagogiikalla voi tukea työrauhaa. Lisäksi kaikki kymmenen opettajaa olivat huomanneet positiivisen pedagogiikan olevan hyödyllinen työväline työrauhan takaamiseksi. Kahdeksan opettajaa havaitsi positiivisen pedagogiikan käytön parantavan työrauhaa. Positiivinen pedagogiikka nähtiin työrauhan kannalta merkittävänä työvälineenä, sillä sen havaittiin edistävän myönteisempää ilmapiiriä luokkahuoneessa, kehittävän oppilaiden itsesäätelytaitoja, parantavan vertaissuhteita sekä auttavan oppilaita tunnistamaan omat vahvuutensa.
Saadut tulokset osoittavat, että positiivisen pedagogiikan käyttö parantaa työrauhaa. Aihetta on tutkittu vähän, joten koemme lisätutkimusten tuovan uutta tärkeää tietoa aiheesta. Toivomme tämän pro gradu -tutkielman olevan hyödyksi tiedeyhteisölle sekä kasvatusalan ammattilaisille, tuoden uutta näkökulmaa positiivisesta pedagogiikasta ja työrauhasta.
Pro gradu -tutkielma toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena - tarkemmin teemahaastatteluna. Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin syksyn 2023 aikana ja siihen osallistui yhdeksän luokanopettajaa ja yksi erityisluokanopettaja, jotka kaikki toteuttavat positiivista pedagogiikkaa työssään. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina etäyhteyksin Zoom-videoviestintäpalvelulla. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että haastateltavilla luokanopettajilla oli oma näkemyksensä siitä, mitä positiivinen pedagogiikka heille tarkoittaa ja miten se näkyy heidän omassa opetuksessaan. Tuloksista nousi kuitenkin ilmi samankaltaisuuksia positiivisen pedagogiikan määrittelyssä, joita olivat myönteisyys ja positiivinen asenne koulupäivinä sekä vahvuuksien ja hyvän huomioiminen. Luokanopettajat kertoivat käyttävänsä monipuolisesti positiivista pedagogiikkaa osana opetustaan. Aineistosta pystyi erottamaan neljä selkeää teemaa, joiden ympärille käyttötavat sijoittuivat. Näitä olivat kehuminen ja positiivinen palaute, vahvuuksien huomaaminen, positiiviseen pedagogiikkaan keskittyvät ryhmätunnit sekä konkreettiset työvälineet ja materiaalit.
Kaikki tutkittavat luokanopettajat kokevat, että positiivisella pedagogiikalla voi tukea työrauhaa. Lisäksi kaikki kymmenen opettajaa olivat huomanneet positiivisen pedagogiikan olevan hyödyllinen työväline työrauhan takaamiseksi. Kahdeksan opettajaa havaitsi positiivisen pedagogiikan käytön parantavan työrauhaa. Positiivinen pedagogiikka nähtiin työrauhan kannalta merkittävänä työvälineenä, sillä sen havaittiin edistävän myönteisempää ilmapiiriä luokkahuoneessa, kehittävän oppilaiden itsesäätelytaitoja, parantavan vertaissuhteita sekä auttavan oppilaita tunnistamaan omat vahvuutensa.
Saadut tulokset osoittavat, että positiivisen pedagogiikan käyttö parantaa työrauhaa. Aihetta on tutkittu vähän, joten koemme lisätutkimusten tuovan uutta tärkeää tietoa aiheesta. Toivomme tämän pro gradu -tutkielman olevan hyödyksi tiedeyhteisölle sekä kasvatusalan ammattilaisille, tuoden uutta näkökulmaa positiivisesta pedagogiikasta ja työrauhasta.