Rehtorien ja luokanopettajien näkemyksiä yhteiskuntaopin opetuksesta : Tarkastelussa Varsinais-Suomen alakoulut
Kovasin, Linda (2024-04-28)
Rehtorien ja luokanopettajien näkemyksiä yhteiskuntaopin opetuksesta : Tarkastelussa Varsinais-Suomen alakoulut
(28.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052839878
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052839878
Tiivistelmä
Vuonna 2014 uudistetun perusopetuksen opetussuunnitelman myötä yhteiskuntaopista tuli oma, itsenäinen oppiaineensa alakoulussa. Yhteiskuntaopin opetus tulee alakoulussa sijoittaa vuosiluokille 4–6. Opetuksen sijoittamista eri luokka-asteille ei ole tarkemmin määritelty, vaan asia jää päätettäväksi kaupunkien ja kuntien paikallisissa opetussuunnitelmissa.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet tarjoavat lähtökohdat yhteiskuntaopin opetukselle sisältöalueineen ja tavoitteineen. Opetuksen tarjoajalle jää päätettäväksi, mitä opetuksen menetelmiä ja oppimateriaaleja käyttäen yhteiskuntaopin oppiainekohtaiset sekä laaja-alaiseen osaamisen tavoitteet pyritään saavuttamaan. Tutkimuksen teoreettinen tausta todistaa yhteiskuntaopin oppiaineen tärkeyden ja tuo ilmi selkeän tarpeen yhteiskuntaopin opettamiselle.
Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään rehtorien ja luokanopettajien näkemyksiä yhteiskuntaopin opetuksesta alakoulussa. Tutkimuksessa selvitettiin, mille luokka-asteille yhteiskuntaopin opetus on Varsinais-Suomen alakouluissa jaettu, ja mille luokka-asteille se olisi rehtorien ja luokanopettajien mielestä hyvä jakaa. Lisäksi selvitettiin, mitä yhteiskuntaopin sisältöalueita ja tavoitteita pidettiin tärkeimpinä. Tutkimuksessa kartoitettiin myös yhteiskuntaopin opetuksessa käytössä olevia opetuksen menetelmiä ja oppimateriaaleja.
Tämä tutkimus on laadullinen, mutta sisältää myös määrällisiä piirteitä. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, johon vastauksia saatiin 17 rehtorilta ja luokanopettajalta. Tulosten mukaan yhteiskuntaopin opetus oli kaupungista tai kunnasta riippuen sijoitettu vaihtelevasti eri luokka-asteille. Opetus jakautui kaikille kolmelle luokka-asteelle niin, että opetuksen painotus oli neljännellä ja kuudennella luokalla. Opetuksen olisi toivottu sijoittuvan jonkin verran tasaisemmin eri luokka-asteille. Rehtorit ja luokanopettajat pitivät tärkeimpänä sisältöalueena arkielämää ja oman elämän hallintaa, joskin kaikki sisältöalueet nähtiin tärkeinä. Tavoitteista tärkeimpänä pidettiin demokratiaan ja omaan rahankäyttöön liittyviä tavoitteita. Opetusmenetelmissä arvostettiin vuorovaikutuksellisuutta. Oppimateriaalina käytössä olivat oppikirjan lisäksi digimateriaali, opettajien itse laatima materiaali ja ajankohtainen media.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet tarjoavat lähtökohdat yhteiskuntaopin opetukselle sisältöalueineen ja tavoitteineen. Opetuksen tarjoajalle jää päätettäväksi, mitä opetuksen menetelmiä ja oppimateriaaleja käyttäen yhteiskuntaopin oppiainekohtaiset sekä laaja-alaiseen osaamisen tavoitteet pyritään saavuttamaan. Tutkimuksen teoreettinen tausta todistaa yhteiskuntaopin oppiaineen tärkeyden ja tuo ilmi selkeän tarpeen yhteiskuntaopin opettamiselle.
Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään rehtorien ja luokanopettajien näkemyksiä yhteiskuntaopin opetuksesta alakoulussa. Tutkimuksessa selvitettiin, mille luokka-asteille yhteiskuntaopin opetus on Varsinais-Suomen alakouluissa jaettu, ja mille luokka-asteille se olisi rehtorien ja luokanopettajien mielestä hyvä jakaa. Lisäksi selvitettiin, mitä yhteiskuntaopin sisältöalueita ja tavoitteita pidettiin tärkeimpinä. Tutkimuksessa kartoitettiin myös yhteiskuntaopin opetuksessa käytössä olevia opetuksen menetelmiä ja oppimateriaaleja.
Tämä tutkimus on laadullinen, mutta sisältää myös määrällisiä piirteitä. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, johon vastauksia saatiin 17 rehtorilta ja luokanopettajalta. Tulosten mukaan yhteiskuntaopin opetus oli kaupungista tai kunnasta riippuen sijoitettu vaihtelevasti eri luokka-asteille. Opetus jakautui kaikille kolmelle luokka-asteelle niin, että opetuksen painotus oli neljännellä ja kuudennella luokalla. Opetuksen olisi toivottu sijoittuvan jonkin verran tasaisemmin eri luokka-asteille. Rehtorit ja luokanopettajat pitivät tärkeimpänä sisältöalueena arkielämää ja oman elämän hallintaa, joskin kaikki sisältöalueet nähtiin tärkeinä. Tavoitteista tärkeimpänä pidettiin demokratiaan ja omaan rahankäyttöön liittyviä tavoitteita. Opetusmenetelmissä arvostettiin vuorovaikutuksellisuutta. Oppimateriaalina käytössä olivat oppikirjan lisäksi digimateriaali, opettajien itse laatima materiaali ja ajankohtainen media.