Yhteiskunnan tavoittelemattomissa : Valtion naisia kohtaan harjoittama kontrolli lääninhallitusten kuulutuksissa 1893–1923
Varjonen, Veli-Matti (2024-04-28)
Yhteiskunnan tavoittelemattomissa : Valtion naisia kohtaan harjoittama kontrolli lääninhallitusten kuulutuksissa 1893–1923
(28.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050828245
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050828245
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään lääninhallitusten kuulutusten käyttöä valtion kontrollin välineenä naisnäkökulmasta 1893–1923 välisenä aikana. Tutkielmassa selvitetään kuulutusten käyttöä yhteiskunnan moraalikontrolliin naisia kohtaan sekä miten naiskuulutettujen sosiaaliset taustat ovat siihen vaikuttaneet. Tutkielmassa käsitellään sekä lainvastaisesta toiminnasta etsittyjä että muista syistä kuulutettuja naisia.
Tutkimusaihe on osa nais-, yhteiskunta- ja sosiaalihistoriaa. Tutkimuksen metodina on käytetty laadullista tutkimusta, ja apuna on hyödynnetty tilastollisia menetelmiä. Näiden metodien avulla on voitu selvittää, minkälaisia tapauksia lähteistä löytyy sekä tulkita löydettyjä tapauksia.
Lähteinä tutkielmassa on käytetty Turun yliopiston kirjaston sanomalehti- ja pienpainatepalvelun kokoelmissa olevia lääninhallitusten kuulutuksia. Kuulutusten avulla on ollut mahdollista tarkastella naisten tekemää rikollisuutta sekä sitä, miten viranomaisten toiminta näkyy kuulutusten käytössä moraalikontrollina. Näiden lisäksi kuulutuksissa esiintyy tehtyjen rikosten lisäksi yhteiskunnallisten tapahtumien seurauksena syntyneitä tapauksia sekä toisinaan tapauksissa rikoksen uhreja tai kadonneita henkilöitä.
Tutkimustuloksena on, että ajan moraalikontrolli näkyi kuulutuksissa. Kuulutuksissa esiintyy sekä sukupuolittunutta, että tavanomaista rikollisuutta. Sukupuolittunut rikollisuus näkyy erityisesti lapsenmurhien, lastenhylkäämisten, siveellisyyden ja sukupuolitautien tapauksina. Sosiaalinen asema on vaikuttanut kuulutuksiin päätymistä. Etsintäkuulutuksissa on pääosin etsittyinä naisia, joilla on ollut heikommat mahdollisuudet suoriutua tuomioistuimien langettamista tuomioista. Irtolaisuuden käyttö näkyy siveellisyyskontrollin välineenä, mutta irtolaisuudesta tuomittuja on kuulutuksessa vähän. Vuosisadan vaihteen naiskuva piti rikollisuutta epäsopivana käytöksenä naisille. Kuulutukset osoittavat kuitenkin naisten tehneen monenlaisia rikoksia, vaikka heidän määränsä niissä oli noin kymmenesosa miesten määrään verrattuna.
Kuulutuksissa muutos näkyy yhteiskunnan ajallisen muutosten myötä. Kansalaisten moraalikäsitykset muuttuivat vuosisadan vaihteessa, jolloin myös seksuaalisuuden moraalikontrollissa näkyy muutos. Salavuoteuden kontrolli vähenee vuosisadan vaihteen jälkeen, mutta parittamista ja veneerisiä tauteja kontrollointiin vielä erityisesti ensimmäisen maailmansodan aikana. Muuttuneet lait eivät aina välittömästi näkyneet kuulutuksissa. Esimerkiksi palveluspaikoista karkaamisesta etsittiin naisia, vaikka palveluspakko oli lainsäädännöstä poistunut. Kieltolaki oli myös naiskuulutettujen osalta yleinen kuulutusten syy tutkitun ajanjakson loppupuolella. Kuulutusten käyttö alkoi 1800-luvun lopulla, kun poliisiviranomaisten toimintaa keskitettiin lääninhallinnoille. Kuulutusten käyttö vähenee itsenäistymisen jälkeen viranomaisjärjestelmien uudelleenorganisoinnin jälkeen.
Tutkimusaihe on osa nais-, yhteiskunta- ja sosiaalihistoriaa. Tutkimuksen metodina on käytetty laadullista tutkimusta, ja apuna on hyödynnetty tilastollisia menetelmiä. Näiden metodien avulla on voitu selvittää, minkälaisia tapauksia lähteistä löytyy sekä tulkita löydettyjä tapauksia.
Lähteinä tutkielmassa on käytetty Turun yliopiston kirjaston sanomalehti- ja pienpainatepalvelun kokoelmissa olevia lääninhallitusten kuulutuksia. Kuulutusten avulla on ollut mahdollista tarkastella naisten tekemää rikollisuutta sekä sitä, miten viranomaisten toiminta näkyy kuulutusten käytössä moraalikontrollina. Näiden lisäksi kuulutuksissa esiintyy tehtyjen rikosten lisäksi yhteiskunnallisten tapahtumien seurauksena syntyneitä tapauksia sekä toisinaan tapauksissa rikoksen uhreja tai kadonneita henkilöitä.
Tutkimustuloksena on, että ajan moraalikontrolli näkyi kuulutuksissa. Kuulutuksissa esiintyy sekä sukupuolittunutta, että tavanomaista rikollisuutta. Sukupuolittunut rikollisuus näkyy erityisesti lapsenmurhien, lastenhylkäämisten, siveellisyyden ja sukupuolitautien tapauksina. Sosiaalinen asema on vaikuttanut kuulutuksiin päätymistä. Etsintäkuulutuksissa on pääosin etsittyinä naisia, joilla on ollut heikommat mahdollisuudet suoriutua tuomioistuimien langettamista tuomioista. Irtolaisuuden käyttö näkyy siveellisyyskontrollin välineenä, mutta irtolaisuudesta tuomittuja on kuulutuksessa vähän. Vuosisadan vaihteen naiskuva piti rikollisuutta epäsopivana käytöksenä naisille. Kuulutukset osoittavat kuitenkin naisten tehneen monenlaisia rikoksia, vaikka heidän määränsä niissä oli noin kymmenesosa miesten määrään verrattuna.
Kuulutuksissa muutos näkyy yhteiskunnan ajallisen muutosten myötä. Kansalaisten moraalikäsitykset muuttuivat vuosisadan vaihteessa, jolloin myös seksuaalisuuden moraalikontrollissa näkyy muutos. Salavuoteuden kontrolli vähenee vuosisadan vaihteen jälkeen, mutta parittamista ja veneerisiä tauteja kontrollointiin vielä erityisesti ensimmäisen maailmansodan aikana. Muuttuneet lait eivät aina välittömästi näkyneet kuulutuksissa. Esimerkiksi palveluspaikoista karkaamisesta etsittiin naisia, vaikka palveluspakko oli lainsäädännöstä poistunut. Kieltolaki oli myös naiskuulutettujen osalta yleinen kuulutusten syy tutkitun ajanjakson loppupuolella. Kuulutusten käyttö alkoi 1800-luvun lopulla, kun poliisiviranomaisten toimintaa keskitettiin lääninhallinnoille. Kuulutusten käyttö vähenee itsenäistymisen jälkeen viranomaisjärjestelmien uudelleenorganisoinnin jälkeen.