”Se vahvistuu, mihin kiinnität huomiota” – Laadullinen toimintatutkimus positiivisen palautteen voimasta peruskoulussa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan opettajien huomaamia vaikutuksia positiivisen palautteen voimasta alakoulussa. Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin haastattelemalla opettajia peruskoulussa. Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia opettajat huomaavat positiivisen palautteen menetelmän ansiosta kahden viikon interventiojakson aikana. Tutkimus sisältää toimintatutkimuksen eli intervention kuuteen luokkaan. Opettajien haastattelut analysoitiin sisällönanalyysin kautta. Tarkkailun kohteena oli, miten positiivinen interventio vaikuttaa oppilaisiin ja millaisia vaikutuksia uudella menetelmällä on luokassa ja huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön opettajien kokemusten perusteella. Lisäksi tutkittiin, mitkä tekijät estävät opettajia antamasta positiivista palautetta. Teoriaosuudessa taustoitettiin positiivista psykologiaa ja positiivista pedagogiikkaa. Esille tuotiin positiivisen psykologiaan liittyviä teorioita, kuten motivaatioteoria ja PERMA-teoria sekä esiteltiin positiivisen psykologian saamaa kritiikkiä. Teoriaosuudessa pohdittiin positiivista pedagogiikkaa ja kuvattiin, mitä se tarkoittaa käytännön tasolla. Tutkimusaineisto on kerätty tammikuussa 2024. Tutkimusaineisto perustuu kuuden opettajan haastatteluun, joka jakautuu kahteen osaan: ennen ja jälkeen interventiojakson. Ensimmäisessä haastattelussa selvitettiin opettajien taustoja ja aiempia kokemuksia positiivisen pedagogiikan käyttämisestä peruskoulussa. Intervention jälkeinen haastattelu selvitti opettajien huomaamia positiivisen palautteen tuomia vaikutuksia oppilaisiin, luokkaan ja yhteistyöhön huoltajien kanssa. Lisäksi tutkimuksessa perehdyttiin siihen, mitkä mahdolliset tekijät estävät positiivisen palautteen antamisen oppilaalle. Tutkimustuloksina voidaan todeta, että positiivisella palautteella oli myönteisiä vaikutuksia oppilaalle, koko luokalle, opettajalle itselleen sekä yhteistyöhön oppilaan huoltajien kanssa. Perustyön kuormittavuus ja hektisyys, opettajan oma jaksaminen ja hyvinvointi, ajankäytön hallinta sekä oppilaiden haasteet voivat olla esteenä sille, ettei opettaja kykene antamaan positiivista palautetta niin paljon kuin hän haluaisi. Tutkimustulokset osoittavat, että opettajan oma hyvinvointi lisää positiivisen palautteen antamista. Positiivinen palaute lisää luottamusta puolestaan oppilas–opettaja- ja opettaja–huoltajasuhteissa tämän tutkimuksen perusteella. Tutkimustulos osoittaa myös sen, että opettajat tarvitsevat tukea, ohjausta ja koulutusta positiivisen palautteen antamiseen.