Vaarallinen naiseus : Sukupuoli, seksuaalisuus ja “rotu” Florence Marryatin romaanissa The Blood of the Vampire
Holma, Jenni-Kaisa (2024-05-02)
Vaarallinen naiseus : Sukupuoli, seksuaalisuus ja “rotu” Florence Marryatin romaanissa The Blood of the Vampire
(02.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052738641
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052738641
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani yhteiskuntaa vaarantavaa naiseutta Florence Marryatin romaanissa The Blood of the Vampire (1897). Marryatin romaania on tutkittu vähän sekä kauhukirjallisuuden että feministisen kirjallisuustutkimisen saralla. Vaarallista naiseutta ilmentää romaanissa naisiin yhdistettävä vampyyriys. Analyysini keskittyy romaanissa oleviin naisvampyyreihin, joita ovat Harriet Brandt, neiti Carey ja paronitar Gobelli. Naiset edustavat vampyyriydellään erilaisia yhteiskunnalle vaarallisia naisia. Vertaan vampyyrinaisia romaanissa esiintyviin viktoriaanisen ajan naiskäsityksiin, ja vastaan kysymyksiin siitä, miten seksuaalisuutta ja sukupuolta käsitellään romaanissa ja miten se kuvastuu naisten vampyyriydessä. Tarkoitukseni on laatia laaja näkökulma naisten edustamaan vampyyriyteen fin de siècle -aikakaudella, sillä suurin osa goottilaisten romaanien tutkimuksesta keskittyy vertaimeviin miesvampyyreihin.
Tutkielman tutkimusmenetelmä on queer-feministinen luenta, sillä nojaudun tutkielmassani Judith Butlerin, Julia Kristevan ja Lee Edelmanin teorioihin. Tarkastelen työssäni myös, miten intersektionaaliset tekijät (etnisyys, sukupuoli, “rotu”, seksuaalinen suuntautuminen, luokka-asema, kansallisuus) limittyvät teoksen kerronnassa. Käsittelen Butlerin kautta romaanissa ilmenevää pakollista heterioseksuaalisuutta sekä sukupuoliperformanssia. Hyödynnän vampyyrinaisten tarkastelussa myös Kristevan teoretisoimaa abjektin käsitettä sekä Edelmanin reproduktiivista futurismia, kun käsittelen naisvampyyreitä/naisvampyyrien ja äitiyden suhdetta.
Tarkastelen romaania myös fin de siècle -aikakaudella valloillaan olevan degeneraatioteorian kautta, joka perustui darwinistiseen teoriapohjaan. Käsittelen sitä, miten vampyyriys liitetään pelkoon ei-valkoisista maahanmuuttajista ja misgeneraatiosta eli “rotujen sekoittumisesta”, joiden pelättiin heikentävän britannialaista imperiumia ja sen tavoitteita.
Tutkielmani osoittaa, että vampyyriys liitetään Marryatin romaanissa sekä naisten poikkeavaan seksuaalisuuteen ja sukupuoleen että heidän yhteiskunnalliseen asemaansa. Naisvampyyrit varastavat miehistä tilaa ja ovat seksuaalisesti poikkevia. Seksuaalinen poikkeavuus näkyy kirjassa muun muassa siten, että Harriet Brandt kuvataan seksuaalisesti aktiivisena naisena, jonka uhreiksi soveltuvat sekä miehet että naiset. Harrietin queer-seksualisuus jopa kyseenalaistaa romaanissa hänen naiseuttaan. Yhteiskunnallinen asema näkyy romaanissa luokan ja “rodun” avulla, sillä ainoastaan alempiluokkaiset ja ei-valkoiset naiset nähdään vampyyreinä. Harrietin vampyyriys liitetään hänen jamaikalaiseen kreolitaustaansa, jota nimitetään teoksessa ”mustaksi vereksi”, joka tekee hänestä kelvottoman elämään valkoisessa yhteiskunnassa. Marryat käsittelee romaanin avulla ajan yhteiskunnallisia pelkoja degeneraatiosta selkeämmin kuin muut ajan vampyyriromaanit.
Tutkielman tutkimusmenetelmä on queer-feministinen luenta, sillä nojaudun tutkielmassani Judith Butlerin, Julia Kristevan ja Lee Edelmanin teorioihin. Tarkastelen työssäni myös, miten intersektionaaliset tekijät (etnisyys, sukupuoli, “rotu”, seksuaalinen suuntautuminen, luokka-asema, kansallisuus) limittyvät teoksen kerronnassa. Käsittelen Butlerin kautta romaanissa ilmenevää pakollista heterioseksuaalisuutta sekä sukupuoliperformanssia. Hyödynnän vampyyrinaisten tarkastelussa myös Kristevan teoretisoimaa abjektin käsitettä sekä Edelmanin reproduktiivista futurismia, kun käsittelen naisvampyyreitä/naisvampyyrien ja äitiyden suhdetta.
Tarkastelen romaania myös fin de siècle -aikakaudella valloillaan olevan degeneraatioteorian kautta, joka perustui darwinistiseen teoriapohjaan. Käsittelen sitä, miten vampyyriys liitetään pelkoon ei-valkoisista maahanmuuttajista ja misgeneraatiosta eli “rotujen sekoittumisesta”, joiden pelättiin heikentävän britannialaista imperiumia ja sen tavoitteita.
Tutkielmani osoittaa, että vampyyriys liitetään Marryatin romaanissa sekä naisten poikkeavaan seksuaalisuuteen ja sukupuoleen että heidän yhteiskunnalliseen asemaansa. Naisvampyyrit varastavat miehistä tilaa ja ovat seksuaalisesti poikkevia. Seksuaalinen poikkeavuus näkyy kirjassa muun muassa siten, että Harriet Brandt kuvataan seksuaalisesti aktiivisena naisena, jonka uhreiksi soveltuvat sekä miehet että naiset. Harrietin queer-seksualisuus jopa kyseenalaistaa romaanissa hänen naiseuttaan. Yhteiskunnallinen asema näkyy romaanissa luokan ja “rodun” avulla, sillä ainoastaan alempiluokkaiset ja ei-valkoiset naiset nähdään vampyyreinä. Harrietin vampyyriys liitetään hänen jamaikalaiseen kreolitaustaansa, jota nimitetään teoksessa ”mustaksi vereksi”, joka tekee hänestä kelvottoman elämään valkoisessa yhteiskunnassa. Marryat käsittelee romaanin avulla ajan yhteiskunnallisia pelkoja degeneraatiosta selkeämmin kuin muut ajan vampyyriromaanit.