Data spaces and their potential for Finnish organizations

Abstract

The European data strategy published in 2020 introduced a new data management solution and platform for data sharing to reach a set of versatile political, ethical, and economic challenges: common European data spaces. Since then, multiple legal initiatives and significant resources have been allocated for developing data spaces and realizing the data strategy both on EU level and in individual member countries. Data space activities are underway in Finland as well, and individual data space solutions have already been carried out. However, it has still been unclear what concrete possibilities data spaces enable. Moreover, even though some data space solutions have already been implemented, their number in Finland is still limited. To discover possibilities and clarify the current status of data spaces in Finland, this thesis strives to answer the following primary and supporting research questions: What opportunities do data spaces provide for Finnish organizations? What restraints or other implications may affect data space utilization in Finnish organizations? Prior data space literature has covered for instance data space design, structures, and technologies, along with theoretical opportunities and challenges. The closely related concept of data economy has been studied more widely, simultaneously supporting understanding of data spaces as well. Concrete examples of the opportunities and utilization of data spaces have still been lacking. The theoretical framework of this thesis incorporates the ever-evolving data space definitions and structures along with understanding about the importance of certain standardized structures common to all data spaces. These standards have been and are being developed by Gaia-X in Europe and IDSA internationally. The study utilizes qualitative research methods to answer the research questions. For data collection, semi-structured interviews were conducted for five experts of data spaces and data economy from both public and private Finnish organizations. The data was analyzed through methods of thematic analysis. The interview findings were collected as codes and categorized into opportunities, restraints, and other findings. They were further divided based on if the code applied to public or private, and larger or smaller organizations. Four themes were created from the opportunities: improved services, environmental sustainability, direct monetary and business benefits, and indirect business and fiscal opportunities. Improved services included for instance data-based developments in the quality of teaching, health, taxation, travel, traffic, and logistics. Opportunities related to sustainability were limited to data-driven traffic control to save fuel, and to the potential to track carbon emissions across value chains more accurately than before. Direct benefits involved both enhanced cost-efficiency and productivity and are easily measured through business metrics. On the other hand, indirect opportunities reflected the potential brought about by data spaces, for instance co-value-creation with subcontractor network, which may generate benefits indirectly. Restraints for data space activities also arose. Organizations may have trouble breaking existing mindsets about data sharing, and there is a lot of worry and fear around data space operations. On the other hand, another central discovery was that the field of data spaces is wide open and active players now have the chance to affect the future outlooks of European data spaces. This highlights the relevance of this study.

Vuonna 2020 julkaistussa EU:n datastrategiassa esiteltiin uusi datanhallintaratkaisu ja datanjakoalusta monialaisten poliittisten, eettisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi: yleiseurooppalaiset data-avaruudet. Sittemmin useita lakialoitteita ja mittavia resursseja on kohdennettu data-avaruuksien kehittämiseksi ja datastrategian toteuttamiseksi sekä EU-tasolla että yksittäisissä jäsenvaltioissa. Myös Suomessa data-avaruustoiminta on liikkeellä, ja yksittäisiä data-avaruusratkaisuja on jo toteutettu. On kuitenkin edelleen ollut epäselvää, mitä konkreettisia mahdollisuuksia data-avaruustoimintaan liittyy. Lisäksi, vaikka joitain data-avaruusratkaisuja on jo kehitetty, niiden määrä on Suomessa edelleen rajallinen. Tämä tutkielma pyrkii tunnistamaan mahdollisuuksia ja selittämään data-avaruuksien nykytilaa Suomessa vastaamalla seuraaviin pää- ja apututkimuskysymyksiin: Mitä mahdollisuuksia data-avaruudet luovat suomalaisille organisaatioille? Mitkä rajoitteet tai muut tekijät voivat vaikuttaa data-avaruuksien hyödyntämiseen suomalaisissa organisaatioissa? Aiemmassa kirjallisuudessa data-avaruuksien saralla on tutkittu muun muassa niiden suunnittelua, rakenteita ja teknologiaa sekä teoreettisia mahdollisuuksia ja haasteita. Vahvasti data-avaruuksiin kytkeytyvää datatalouden käsitettä on tutkittu laajemmin, ja se myös tukee ymmärrystä data-avaruuksista. Konkreettiset esimerkit data-avaruuksien mahdollisuuksista ja käytöstä ovat kuitenkin puuttuneet aiemmasta kirjallisuudesta. Tässä työssä teoreettisena viitekehyksenä toimivat alati kehittyvät data-avaruuksien määritelmät ja rakenteet, sekä ymmärrys tiettyjen kaikille data-avaruuksille yhteisten standardirakenteiden tärkeydestä. Näitä standardeja ovat kehittäneet Euroopan tasolla Gaia-X ja kansainvälisesti IDSA. Tutkielma vastaa tutkimuskysymyksiin laadullisin tutkimusmetodein. Aineistonkeruussa on hyödynnetty teemahaastattelua viidelle data-avaruuksien ja datatalouden asiantuntijalle suomalaisista organisaatioista sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Vastaukset analysoitiin temaattisen analyysin menetelmiä hyödyntäen. Haastatteluista saadut löydökset kerättiin koodeiksi, jotka kategorisoitiin mahdollisuuksiksi, rajoitteiksi ja muiksi löydöksiksi sekä listattiin sen mukaan, koskivatko ne julkisia vai yksityisiä sekä pienempiä vai suurempia organisaatioita. Mahdollisuuksista kehitettiin neljä teemaa: paremmat palvelut, ympäristön kestävyys, suorat rahalliset ja liiketoiminalliset hyödyt sekä epäsuorat liiketoiminnalliset ja kansantaloudelliset mahdollisuudet. Parempiin palveluihin lukeutui muun muassa dataan pohjautuva parempi opetus, terveys, verotus, matkustaminen, liikenne ja logistiikka. Kestävyyteen liittyvät mahdollisuudet rajautuivat datavetoiseen liikenteenohjaukseen, joka säästää polttoainetta, sekä mahdollisuuteen seurata arvoketjun hiilidioksidipäästöjä entistä tarkemmin. Suorat hyödyt sisälsivät niin parempaa kustannustehokkuutta kuin tuottavuuttakin ja ovat helposti mitattavissa liiketoiminnallisin mittarein. Toisaalta epäsuorat mahdollisuudet kuvastivat data-avaruuksien tuomaa potentiaalia, esimerkiksi yhteisarvonluonti alihankkijaverkoston kanssa, joka voi tuottaa hyötyä välillisesti. Myös rajoitteita data-avaruustoiminnalle nousi esiin. Organisaatioilla on vaikeuksia rikkoa olemassa olevia ajattelutapojaan datanjakamisen suhteen ja data-avaruustoimintaan liittyen esiintyy paljon huolta ja pelkoa. Toisaalta keskeinen löydös oli myös se, että data-avaruuksien pelikenttä on auki ja aktiivisilla toimijoilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa eurooppalaisten data-avaruuksien tulevaisuudennäkymiin. Tämä korostaa tutkielman ajankohtaisuutta.