Kauno- vai konekirjallisuutta? : DeepL-konekääntimen Harry Potter and the Philosopher’s Stone -kirjan kielikuvien käännösten vertailua ihmiskääntäjän käännöksiin kieliparissa englanti–suomi
Johansson, Katja (2024-05-10)
Kauno- vai konekirjallisuutta? : DeepL-konekääntimen Harry Potter and the Philosopher’s Stone -kirjan kielikuvien käännösten vertailua ihmiskääntäjän käännöksiin kieliparissa englanti–suomi
(10.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060343158
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060343158
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan, miten neuroverkkoja hyödyntävä DeepL-konekäännin selviytyy J.K. Rowlingin kirjoittaman Harry Potter and the Philosopher’s Stone -kirjan englanninkielisten kielikuvien kääntämisestä suomen kielelle. Tutkimus pyrkii myös kartoittamaan yhtäläisyyksiä ja eroja ihmiskääntäjän ja konekääntimen käännösratkaisujen välillä.
Tutkimuksessa lähdekielisestä teoksesta tunnistettiin ensin kielikuvat kolmesta luvusta, jotka syötettiin kokonaisuudessaan DeepL-konekääntimeen, ja konekäännöksistä kerättiin kielikuvat. Kielikuvat kerättiin myös Jaana Kapari-Jatan suomentamasta Harry Potter ja viisasten kivi -kirjasta. Datan analysoinnissa hyödynnettiin Shutovan, Teufelin ja Korhosen (2013) kielikuvamallia sekä Delabastitan (1996) käännösmenetelmien typologiaa, joka mukautettiin sopimaan kielikuvien kääntämisen tarkasteluun. Tutkimus edustaa vertailevaa käännöstutkimusta, jossa hyödynnetään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää.
Tutkimustuloksista selviää, että konekäännin käänsi suurimman osan kielikuvista kirjaimellisesti ja että ihmiskääntäjä oli kääntänyt kielikuvia luovemmin kuin konekäännin. Tulokset osoittavat myös, että kielikuva on sisällytetty konekäännökseen parhaiten leksikaalisten kielikuvien yhteydessä, mutta ero ei ollut huomattava suhteessa muihin kielikuvatyyppeihin. Tuloksissa ilmenee myös käännösmenetelmäeroja koneen ja ihmisen välillä: Kapari-Jatta on hyödyntänyt käännöksissään kuutta käännösmenetelmää, kun taas konekäännökset edustavat vain kolmea erilaista menetelmää. Tulokset osoittavat myös, että Kapari-Jatta on lisännyt käännöksiinsä kielikuvia. Konekäännöksissä ei ilmennyt lisättyjä kielikuvia.
Tämän pro gradu -tutkielman yhteydessä on otettava huomioon myös eettisiä seikkoja tekijänoikeuksiin liittyen. Kirjailijalta ei pyydetty lupaa teoksen koneella käännättämiseen, ja on mahdollista, että hän olisi kieltänyt konekäännöksen. Tekijänoikeudet suojaavat sekä kirjailijaa että suomennetun kirjan kääntäjää, joten työ nostaa esiin kysymyksiä tekijänoikeuksista. Lieventäväksi asianhaaraksi voidaan kuitenkin katsoa konekäännöksen ja suomennoksen tutkimuskäyttö. Lisäksi tekstien tietosuojasta on pyritty huolehtimaan käyttämällä DeepL-konekääntimen maksullista versiota, joka ei tallenna sille syötettyjä tekstejä tietokantaansa.
Tutkimuksessa lähdekielisestä teoksesta tunnistettiin ensin kielikuvat kolmesta luvusta, jotka syötettiin kokonaisuudessaan DeepL-konekääntimeen, ja konekäännöksistä kerättiin kielikuvat. Kielikuvat kerättiin myös Jaana Kapari-Jatan suomentamasta Harry Potter ja viisasten kivi -kirjasta. Datan analysoinnissa hyödynnettiin Shutovan, Teufelin ja Korhosen (2013) kielikuvamallia sekä Delabastitan (1996) käännösmenetelmien typologiaa, joka mukautettiin sopimaan kielikuvien kääntämisen tarkasteluun. Tutkimus edustaa vertailevaa käännöstutkimusta, jossa hyödynnetään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää.
Tutkimustuloksista selviää, että konekäännin käänsi suurimman osan kielikuvista kirjaimellisesti ja että ihmiskääntäjä oli kääntänyt kielikuvia luovemmin kuin konekäännin. Tulokset osoittavat myös, että kielikuva on sisällytetty konekäännökseen parhaiten leksikaalisten kielikuvien yhteydessä, mutta ero ei ollut huomattava suhteessa muihin kielikuvatyyppeihin. Tuloksissa ilmenee myös käännösmenetelmäeroja koneen ja ihmisen välillä: Kapari-Jatta on hyödyntänyt käännöksissään kuutta käännösmenetelmää, kun taas konekäännökset edustavat vain kolmea erilaista menetelmää. Tulokset osoittavat myös, että Kapari-Jatta on lisännyt käännöksiinsä kielikuvia. Konekäännöksissä ei ilmennyt lisättyjä kielikuvia.
Tämän pro gradu -tutkielman yhteydessä on otettava huomioon myös eettisiä seikkoja tekijänoikeuksiin liittyen. Kirjailijalta ei pyydetty lupaa teoksen koneella käännättämiseen, ja on mahdollista, että hän olisi kieltänyt konekäännöksen. Tekijänoikeudet suojaavat sekä kirjailijaa että suomennetun kirjan kääntäjää, joten työ nostaa esiin kysymyksiä tekijänoikeuksista. Lieventäväksi asianhaaraksi voidaan kuitenkin katsoa konekäännöksen ja suomennoksen tutkimuskäyttö. Lisäksi tekstien tietosuojasta on pyritty huolehtimaan käyttämällä DeepL-konekääntimen maksullista versiota, joka ei tallenna sille syötettyjä tekstejä tietokantaansa.