Pakoon lähteneet – uhat vai uhatut? : A-studion keskusteluiden erilaiset tavat turvallistaa ja poisturvallistaa Suomeen saapuneita pakolaisia vuosina 2015 ja 2022
Nissilä, Roosa (2024-05-12)
Pakoon lähteneet – uhat vai uhatut? : A-studion keskusteluiden erilaiset tavat turvallistaa ja poisturvallistaa Suomeen saapuneita pakolaisia vuosina 2015 ja 2022
(12.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060342932
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060342932
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli tutkia millä tavoin A-studion keskusteluissa turvallistettiin ja/tai poisturvallistettiin pakolaisia ”pakolaiskriisien” vuosina, eli 2015 ja 2022. Lisäksi tutkielmassa pyritään analysoimaan myös sitä, että mitkä asiat mahdollisesti vaikuttivat toisten pakolaisten esittämiseen uhreina ja toisten uhkina?
A-studion keskusteluita analysoitiin Kööpenhaminan koulukunnan turvallistamisteorian viitekehyksessä, joka toimi myös diskursiivisena menetelmänä analyysissa. Turvallistamisteoria tarjosi työvälineet poimia aineistosta turvallistavia ja poisturvallistavia diskursseja, joissa pakolaisten turvallisuusasema konstruktoitiin. Diskurssianalyysi puolestaan mahdollisti uhka- ja uhrikuvia muodostavien representaatiomallien syntymisen ja kehittymisen havainnoinnin.
Analyysissa havaittiin, että turvallistava puhe kohdistui huomattavin osin vuoden 2015 pakolaisiin, ja poisturvallistavat puheaktit puolestaan täysin vuoden 2022 pakolaisiin. Vuoden 2015 keskusteluissa korostuivat turvallistaminen uhkakuvien kautta, joissa referenttiobjektina, eli suojeltavana asiana oli Suomen valtio sekä laajemmin ymmärrettynä sen yhteiskunta ja siihen kuuluvat suomalaiset ihmiset. Myös pakolaisista aiheutuvia taloudellisia kuluja korostettiin. Turvallistamista tapahtui vuoden 2015 keskusteluissa myös rasistisessa diskurssissa. Keskusteluissa selkeäksi eksistentiaaliseksi uhaksi nousi pakolaisten suomalaisiin verrattuna erilainen kulttuuri sekä arvot laajemmin ja erityisesti näistä johtuvat rikokset.
Vuoden 2022 keskusteluissa liittyen Suomeen saapuvia pakolaisia puhesävy ei ollut enää kriittinen – ja näin ollen, kun asiaa ei enää määritelty uhaltaan kriittiseksi, joka vaatisi erityisiä toimia, siirrettiin se asteikolle politisoitu, eli takaisin julkisen keskustelun piiriin. Kriittisyyttä purettiin vuoden 2022 keskusteluissa myös kääntämällä uhka-uhri asetelma ympäri: poisturvallistavassa puheaktissa keskityttiin vuoden 2022 pakolaisten tarvitsemaan apuun, ja näin nimettiin heidät vaaran uhreiksi. Tämän lisäksi heidät myös rinnastettiin suomalaisiin sotien aikaisiin evakkoihin, jolloin yhteinen uhka nimettiin. Myös siis pakolaisten demografialla, eli sukupuolella, etnisyydellä ja uskonnolla voitiin nähdä olevan vaikutusta (pois)turvallistamiseen.
A-studion keskusteluita analysoitiin Kööpenhaminan koulukunnan turvallistamisteorian viitekehyksessä, joka toimi myös diskursiivisena menetelmänä analyysissa. Turvallistamisteoria tarjosi työvälineet poimia aineistosta turvallistavia ja poisturvallistavia diskursseja, joissa pakolaisten turvallisuusasema konstruktoitiin. Diskurssianalyysi puolestaan mahdollisti uhka- ja uhrikuvia muodostavien representaatiomallien syntymisen ja kehittymisen havainnoinnin.
Analyysissa havaittiin, että turvallistava puhe kohdistui huomattavin osin vuoden 2015 pakolaisiin, ja poisturvallistavat puheaktit puolestaan täysin vuoden 2022 pakolaisiin. Vuoden 2015 keskusteluissa korostuivat turvallistaminen uhkakuvien kautta, joissa referenttiobjektina, eli suojeltavana asiana oli Suomen valtio sekä laajemmin ymmärrettynä sen yhteiskunta ja siihen kuuluvat suomalaiset ihmiset. Myös pakolaisista aiheutuvia taloudellisia kuluja korostettiin. Turvallistamista tapahtui vuoden 2015 keskusteluissa myös rasistisessa diskurssissa. Keskusteluissa selkeäksi eksistentiaaliseksi uhaksi nousi pakolaisten suomalaisiin verrattuna erilainen kulttuuri sekä arvot laajemmin ja erityisesti näistä johtuvat rikokset.
Vuoden 2022 keskusteluissa liittyen Suomeen saapuvia pakolaisia puhesävy ei ollut enää kriittinen – ja näin ollen, kun asiaa ei enää määritelty uhaltaan kriittiseksi, joka vaatisi erityisiä toimia, siirrettiin se asteikolle politisoitu, eli takaisin julkisen keskustelun piiriin. Kriittisyyttä purettiin vuoden 2022 keskusteluissa myös kääntämällä uhka-uhri asetelma ympäri: poisturvallistavassa puheaktissa keskityttiin vuoden 2022 pakolaisten tarvitsemaan apuun, ja näin nimettiin heidät vaaran uhreiksi. Tämän lisäksi heidät myös rinnastettiin suomalaisiin sotien aikaisiin evakkoihin, jolloin yhteinen uhka nimettiin. Myös siis pakolaisten demografialla, eli sukupuolella, etnisyydellä ja uskonnolla voitiin nähdä olevan vaikutusta (pois)turvallistamiseen.