Virhekäsitykset geometriassa yläkoulussa
Sarkki, Etti (2024-05-15)
Virhekäsitykset geometriassa yläkoulussa
(15.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052738535
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052738535
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma on kirjallisuuskatsaus, joka käsittelee virhekäsityksiä geometriassa yläkoulussa. Tutkielmassa tarkastellaan yläkoulun oppilaiden yleisimpiä virhekäsityksiä geometriassa ja keinoja, joilla niitä voidaan huomioida opetuksessa. Lisäksi tutkielmassa perehdytään virhekäsityksen määritelmään ja niiden merkitykseen yläkoulussa, sekä geometrisen käsitteenmuodostuksen teorioihin.
Tutkimustulosten perusteella havaittiin, että kaikilla geometrian osa-alueilla esiintyy paljon erilaisia virhekäsityksiä, joiden yksi isoimmista syistä on hahmotusvaikeudet. Virhekäsitykset liittyvät usein käsitteiden sekoittamiseen, virheelliseen määrittelyyn, luokitteluvirheisiin ja geometristen kuvioiden kuvaamiseen. Lisäksi oppilaiden matemaattisen abstraktiokyvyn ja geometrian virhekäsitysten välillä havaittiin olevan yhteys.
Virhekäsitysten tiedostaminen on hyvä lähtökohta opetuksen suunnittelulle. Niitä voi huomioida eri tavoin opetuksessa ja opetukseen valmistautuessa. Erilaiset opetusmenetelmät voivat auttaa oppilaita hahmottamaan geometrisia käsitteitä paremmin. Tutkimus tarjoaa käytännön vinkkejä opettajille virhekäsitysten havaitsemiseen ja korjaamiseen, kuten visuaalisten välineiden ja teknisten apuvälineiden hyödyntäminen opetuksessa ja mahdollisimman monenlaisten geometristen kuvioiden laajan hyödyntämisen opetuksessa.
Tutkimustulokset voivat hyödyttää tulevia ja nykyisiä matematiikan opettajia geometrian opetuksen kehittämisessä sekä tarjota uusia näkökulmia virhekäsitysten huomioimiseen opetuksessa.
Tutkimustulosten perusteella havaittiin, että kaikilla geometrian osa-alueilla esiintyy paljon erilaisia virhekäsityksiä, joiden yksi isoimmista syistä on hahmotusvaikeudet. Virhekäsitykset liittyvät usein käsitteiden sekoittamiseen, virheelliseen määrittelyyn, luokitteluvirheisiin ja geometristen kuvioiden kuvaamiseen. Lisäksi oppilaiden matemaattisen abstraktiokyvyn ja geometrian virhekäsitysten välillä havaittiin olevan yhteys.
Virhekäsitysten tiedostaminen on hyvä lähtökohta opetuksen suunnittelulle. Niitä voi huomioida eri tavoin opetuksessa ja opetukseen valmistautuessa. Erilaiset opetusmenetelmät voivat auttaa oppilaita hahmottamaan geometrisia käsitteitä paremmin. Tutkimus tarjoaa käytännön vinkkejä opettajille virhekäsitysten havaitsemiseen ja korjaamiseen, kuten visuaalisten välineiden ja teknisten apuvälineiden hyödyntäminen opetuksessa ja mahdollisimman monenlaisten geometristen kuvioiden laajan hyödyntämisen opetuksessa.
Tutkimustulokset voivat hyödyttää tulevia ja nykyisiä matematiikan opettajia geometrian opetuksen kehittämisessä sekä tarjota uusia näkökulmia virhekäsitysten huomioimiseen opetuksessa.