Palvelukaupan painovoima: Gravitaatiomalli Suomen palvelukaupan tarkastelussa

Abstract

Palvelujen osuus Suomen bruttoviennistä on kasvanut merkittävästi vuoden 2008 jälkeen ja osuus oli vuonna 2022 lähes 30 %. Siitä huolimatta ei Suomen ulkomainen palvelukauppa ole saanut merkittävää jalansijaa tutkimuskohteena. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella Suomen palvelujen ulkomaankauppaa, kuvata Suomen palvelukauppakumppaneiden ominaisuuksia ja pyrkiä tuomaan lisätietoa Suomen palvelujen ulkomaankaupasta.

Tutkimusmenetelmä on gravitaatiomalli, joka on kansainvälisen kaupan tutkimuksessa laajalti sovellettu. Menetelmää ei tiedettävästi ole käytetty aikaisemmin Suomen palvelujen ulkomaankaupan analysointiin. Palveluvirtojen tarkastelua varten tutkielmassa sovelletaan erilaista tietoa palvelukauppakumppaneiden ominaisuuksista. Ominaisuuksia on useita. Kauppakumppanien kokoa ja sijaintia kuvaavat BKT, väkiluku ja pääkaupunkien välinen etäisyys Suomesta. Kaupanesteitä kuvaavat taloudellista vapautta mittaava indeksi sekä kuuluminen Euroopan unioniin (EU) ja Euroopan talousalueeseen (ETA).

Tutkielmassa havaitaan palveluviennistä ja -tuonnista noin 60 % painottuvan kymmenelle suurimmalle kauppakumppanille. Tutkimusmenetelmän avulla havaitaan palvelukauppakumppanin etäisyydellä, vapaakauppamuuttujilla ja bruttokansantuotteella olevan positiivinen vaikutus palveluvientiin ja -tuontiin. Aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa havaitaan kehitystä 2000-luvun aikana gravitaatiomallin sovellusten kehittymisestä entistä monimutkaisempiin ja haastavampiin menetelmiin.

Johtopäätöksenä tutkielman havainnoista päätellään Suomen merkittävimpien palvelukauppakumppanien sijaitsevan suhteellisen kaukana. Kauppakumppanin EU-jäsenyydellä ja ETA-sopimuksella on positiivista vaikutusta Suomen palvelujen ulkomaankauppaan. Bruttokansantuotteen perusteella havaitaan Suomen kauppakumppaneiden olevan varakkaita. Tulos vahvistaa aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa esitettyä, jonka mukaan varakkaat maat käyvät useammin kauppaa keskenään.