Valta ja vuorovaikutus luokkahuoneessa : Luokanopettajaksi opiskelevien kokemukset vallasta, tasa-arvosta ja vuorovaikutuksesta opettajankoulutuksessa
Toivanen, Veera (2024-05-23)
Valta ja vuorovaikutus luokkahuoneessa : Luokanopettajaksi opiskelevien kokemukset vallasta, tasa-arvosta ja vuorovaikutuksesta opettajankoulutuksessa
Toivanen, Veera
(23.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060444422
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060444422
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten luokanopettajaopiskelijat kokevat tasa-arvon, opettajan vallan sekä luokkahuonevuorovaikutuksen sisällöt opettajankoulutuksessa sekä miten opettajankoulutus valmistaa toimimaan moninaisessa luokkahuoneessa valta-asetelmia purkaen. Tasa-arvoa ja luokkahuoneen moninaisuutta käsitellään opettajankoulutuksessa vain vähän huolimatta vuosikymmeniä jatkuneesta kehitystyöstä. Lisäksi opettajankoulutuksen tasa-arvotutkimus on keskittynyt sukupuolten välisen tasa-arvon sisältöihin. Tässä tutkielmassa tasa-arvo nähdään laajempana moninaisuuden ja intersektionaalisuuden huomioimisena. Tutkielmani teoreettinen tausta muodostuu opettajuuden ja opettajankoulutuksen, opettajan vallan sekä kriittisen ja feministisen pedagogiikan tarkastelusta.
Tutkimukseni aineistona käytän täysin anonyymeja kirjoitelmia, jotka olen kerännyt Turun yliopiston vähintään toisen vuoden luokanopettajaopiskelijoilta. Lähetin kirjoituskutsun ainejärjestön yleisen postituslistan kautta, joten se tavoitti kaikki postituslistalle kuuluvat opettajaopiskelijat. Tutkimuksen lopullinen aineisto koostuu kolmen maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijan kirjoitelmista. Kaikki vastaajat ovat naisia ja heillä on opetusharjoittelujen lisäksi jonkin verran kokemusta opettajan työstä. Puolistrukturoiduissa kirjoitelmissa vastaajat kertovat vapaasti apukysymysten avulla omista kokemuksistaan opettajankoulutuksesta.
Analysoin kirjoitelma-aineistoa aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Luokittelin aineistoa tutkimuskysymyksistä muodostettujen kolmen pääluokan avulla, jotka jäsentävät opiskelijoiden kokemuksia vallasta, tasa-arvosta, moninaisuudesta ja luokkahuonevuorovaikutuksesta. Kaikissa kirjoitelmissa korostuu tasa-arvon teemojen vähäisyys pakollisissa opinnoissa, valta-asetelmien kyseenalaistamattomuus sekä teoreettisten opintojen ja harjoittelun suhde. Osa vastaajista kokee, että on saanut omista opinnoista tarvittavaa tietoa ja taitoa tasa-arvon tai moninaisuuden huomioimiseen, kun taas joku ei ole käsitellyt näitä aiheita opinnoissaan ollenkaan. Kirjoitelmista välittyy huoli työelämätaidoista ja oman opettajuuden muodostumisesta. Tutkimukseni mukaan luokanopettajakoulutuksessa keskitytään paljon teoriaan, mutta teoriaa ei opetella soveltamaan harjoitteluissa. Lisäksi opiskelijoiden mukaan harjoittelut eivät vastaa todellisia työelämän tilanteita. Tutkielmani tulokset tukevat aiempaa tutkimusnäyttöä siitä, että feministisen ja kriittisen pedagogiikan teorioiden soveltaminen luokanopettajakoulutukseen antaisi opiskelijalle mahdollisuuden omaksua kriittisen ja uudistuvan opettajuuden.
Tutkimukseni aineistona käytän täysin anonyymeja kirjoitelmia, jotka olen kerännyt Turun yliopiston vähintään toisen vuoden luokanopettajaopiskelijoilta. Lähetin kirjoituskutsun ainejärjestön yleisen postituslistan kautta, joten se tavoitti kaikki postituslistalle kuuluvat opettajaopiskelijat. Tutkimuksen lopullinen aineisto koostuu kolmen maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijan kirjoitelmista. Kaikki vastaajat ovat naisia ja heillä on opetusharjoittelujen lisäksi jonkin verran kokemusta opettajan työstä. Puolistrukturoiduissa kirjoitelmissa vastaajat kertovat vapaasti apukysymysten avulla omista kokemuksistaan opettajankoulutuksesta.
Analysoin kirjoitelma-aineistoa aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Luokittelin aineistoa tutkimuskysymyksistä muodostettujen kolmen pääluokan avulla, jotka jäsentävät opiskelijoiden kokemuksia vallasta, tasa-arvosta, moninaisuudesta ja luokkahuonevuorovaikutuksesta. Kaikissa kirjoitelmissa korostuu tasa-arvon teemojen vähäisyys pakollisissa opinnoissa, valta-asetelmien kyseenalaistamattomuus sekä teoreettisten opintojen ja harjoittelun suhde. Osa vastaajista kokee, että on saanut omista opinnoista tarvittavaa tietoa ja taitoa tasa-arvon tai moninaisuuden huomioimiseen, kun taas joku ei ole käsitellyt näitä aiheita opinnoissaan ollenkaan. Kirjoitelmista välittyy huoli työelämätaidoista ja oman opettajuuden muodostumisesta. Tutkimukseni mukaan luokanopettajakoulutuksessa keskitytään paljon teoriaan, mutta teoriaa ei opetella soveltamaan harjoitteluissa. Lisäksi opiskelijoiden mukaan harjoittelut eivät vastaa todellisia työelämän tilanteita. Tutkielmani tulokset tukevat aiempaa tutkimusnäyttöä siitä, että feministisen ja kriittisen pedagogiikan teorioiden soveltaminen luokanopettajakoulutukseen antaisi opiskelijalle mahdollisuuden omaksua kriittisen ja uudistuvan opettajuuden.