Opettajien kokemuksia draaman käytöstä opetuksessa
Haapa-aho, Tiina (2024-05-13)
Opettajien kokemuksia draaman käytöstä opetuksessa
(13.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060645565
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060645565
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia opettajien kokemuksia draaman käytöstä opetuksessa. Draamakasvatus mainitaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, eli OPS:ssa, (OPH 2014) 79 kertaa. Draama ei ole oma oppiaineensa, mutta se mainitaan opetussuunnitelmassa jokaisen oppiaineen alla. On tärkeää saada tietää opettajien näkemyksiä ja kokemuksia draamasta ja sen opettamisesta, sillä he vastaavat sen käytöstä koulussa. Draama voi mahdollistaa oppilaille merkityksellisiä oppimiskokonaisuuksia ja vuorovaikutteisia oppimisympäristöjä, joten on tärkeää tutkia, miten draamaa käytetään opetuksessa.
Tutkimukseen osallistui 36 opettajaa, joista 14 oli luokanopettajia, 17 aineenopettajia, 2 varhaiskasvatuksen opettajia ja 5 erityis- tai erityisluokanopettajia. Tutkimuksessa haluttiin selvittää miten, kuinka usein ja missä tilanteissa opettajat käyttävät draamaa, minkälaisia onnistumisia ja haasteita opettajat kuvaavat draamakasvatuksen käyttöön liittyen, miten opettajat kokevat olemassa olevien resurssien riittävyyden draaman opettamiseen sekä ovatko opettajat tietoisia siitä, miten draama mainitaan opetussuunnitelmassa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselylomaketutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-lomakkeella, sillä se on yliopiston hyväksymä ja se on todettu tietoturvaltaan luotettavaksi. Tutkimuksen osallistujat pyydettiin mukaan kahdeksan erilaisen Facebook-ryhmän kautta, esimerkiksi Alakoulun aarreaitta, Toiminnallinen kielenopetus ja Draamapedagogit. Lisäksi muutamalle opettajalle ja rehtorille laitettiin viestiä, jotta he jakaisivat kyselylinkkiä työpaikoillaan. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan opettajat käyttivät draamaa monipuolisesti eri oppiaineissa. Eniten opettajat käyttivät opetuksessaan draamaleikkejä, improvisaatiota ja näytelmiä. Kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat käyttivät draamaa opetuksessaan jonkin verran. Osa opettajista käytti draamaa opetuksessaan päivittäin ja osa vain muutaman kerran vuodessa. Opettajat kokivat onnistumisen tunteita draaman käytöstä muun muassa silloin, kun oppilaat tykkäsivät draamasta ja opettajat huomasivat heidän voimaantuvan siitä. Draaman käyttöä vaikeuttivat muun muassa kiire, liian pienet luokkatilat sekä opettajien kokema osaamisen puute. Opettajat kokivat myös, että suuret luokkakoot ja luokkien moninaiset oppilaiden haasteet vaikeuttivat draaman opettamista. Vastaajista 61 % kertoi tietävänsä, miten draama mainitaan opetussuunnitelmassa.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella huomataan, että opettajat kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta draaman opettamiseen. Olisi tärkeää keskittää huomiota koulujen resursseihin, jotta draaman opettamiseen löytyisi sopivat tilat ja että sen opettamiseen annettaisiin enemmän aikaa. Olisi myös keskitettävä huomiota suuriin luokkakokoihin, jotta draaman opettamista saataisiin helpotettua. Draama mahdollistaa lapsille ja nuorille muun muassa syvällisempiä oppimiskokemuksia.
Tutkimukseen osallistui 36 opettajaa, joista 14 oli luokanopettajia, 17 aineenopettajia, 2 varhaiskasvatuksen opettajia ja 5 erityis- tai erityisluokanopettajia. Tutkimuksessa haluttiin selvittää miten, kuinka usein ja missä tilanteissa opettajat käyttävät draamaa, minkälaisia onnistumisia ja haasteita opettajat kuvaavat draamakasvatuksen käyttöön liittyen, miten opettajat kokevat olemassa olevien resurssien riittävyyden draaman opettamiseen sekä ovatko opettajat tietoisia siitä, miten draama mainitaan opetussuunnitelmassa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselylomaketutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-lomakkeella, sillä se on yliopiston hyväksymä ja se on todettu tietoturvaltaan luotettavaksi. Tutkimuksen osallistujat pyydettiin mukaan kahdeksan erilaisen Facebook-ryhmän kautta, esimerkiksi Alakoulun aarreaitta, Toiminnallinen kielenopetus ja Draamapedagogit. Lisäksi muutamalle opettajalle ja rehtorille laitettiin viestiä, jotta he jakaisivat kyselylinkkiä työpaikoillaan. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan opettajat käyttivät draamaa monipuolisesti eri oppiaineissa. Eniten opettajat käyttivät opetuksessaan draamaleikkejä, improvisaatiota ja näytelmiä. Kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat käyttivät draamaa opetuksessaan jonkin verran. Osa opettajista käytti draamaa opetuksessaan päivittäin ja osa vain muutaman kerran vuodessa. Opettajat kokivat onnistumisen tunteita draaman käytöstä muun muassa silloin, kun oppilaat tykkäsivät draamasta ja opettajat huomasivat heidän voimaantuvan siitä. Draaman käyttöä vaikeuttivat muun muassa kiire, liian pienet luokkatilat sekä opettajien kokema osaamisen puute. Opettajat kokivat myös, että suuret luokkakoot ja luokkien moninaiset oppilaiden haasteet vaikeuttivat draaman opettamista. Vastaajista 61 % kertoi tietävänsä, miten draama mainitaan opetussuunnitelmassa.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella huomataan, että opettajat kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta draaman opettamiseen. Olisi tärkeää keskittää huomiota koulujen resursseihin, jotta draaman opettamiseen löytyisi sopivat tilat ja että sen opettamiseen annettaisiin enemmän aikaa. Olisi myös keskitettävä huomiota suuriin luokkakokoihin, jotta draaman opettamista saataisiin helpotettua. Draama mahdollistaa lapsille ja nuorille muun muassa syvällisempiä oppimiskokemuksia.