Erityisopettajien kokemuksia monikielisten oppilaiden oppimisvaikeuksien tunnistamisesta ja tukemisesta
Kaunismäki, Mikaela (2024-05-28)
Erityisopettajien kokemuksia monikielisten oppilaiden oppimisvaikeuksien tunnistamisesta ja tukemisesta
(28.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060747152
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060747152
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen sitä, millaisia kokemuksia suomenkielisissä kouluissa työskentelevillä erityisopettajilla on monikielisten oppilaiden oppimisvaikeuksien tunnistamisesta ja tukemisesta. Tarkemmin kysyn, miten monikielisen oppilaan oppimisvaikeuden tunnistaminen eroaa yksikielisen oppilaan vastaavan vaikeuden tunnistamisesta, ja millaisia haasteita monikielisen oppimisvaikeuksista kärsivän oppilaan tukemiseen voi liittyä.
Tutkimukseni aineisto koostuu erityisopettajilla teetetyistä puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Haastattelin tutkimusta varten neljää suomenkielisissä kouluissa opettavaa erityisopettajaa (n = 4). Analysoin haastattelut aineistolähtöisellä laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että erityisopettajien kokemukset oppimisvaikeuksien tunnistamisesta vaihtelevat keskenään suuresti riippuen esimerkiksi siitä, millaisessa koulussa ja työympäristössä he työskentelevät. Työyhteisön tuen ja muiden opettajien kanssa tiiminä toimimisen kuitenkin yleisesti koetaan tuovan varmuutta tilanteissa, joissa oppimisvaikeuksien tunnistamisessa on epäselvyyttä erilaisista kieleen liittyvistä vaikeuksista johtuen. Opettajien käsitykset siitä, tapahtuuko monikielisillä lapsilla oppimisvaikeuksien ylitunnistamista, erosivat toisistaan: osa koki, ettei tämä omassa koulussa olisi edes mahdollista pienluokille pääsyn tiukkojen kriteerien vuoksi, kun taas osa koki todistaneensa vastaavan tapahtuneen omassa koulussaan.
Johtopäätöksenä voi todeta, että monikielisten oppilaiden oppimisvaikeuksien tunnistamiseen liittyy erityisiä kieleen liittyviä haasteita, joita ei liity yksikielisen oppilaan oppimisvaikeuden tunnistamisprosessiin. Lisäksi erityisopettajat katsoivat oppilaan perheen kielelliseen taustaan liittyvien asioiden, kuten maahanmuuton tai vanhempien omien kielellisten edellytysten, vaikuttavan hänen mahdollisuuksiinsa kehittää suomen kielen taitoaan ja pärjätä oppimisvaikeuden kanssa.
Tutkimukseni aineisto koostuu erityisopettajilla teetetyistä puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Haastattelin tutkimusta varten neljää suomenkielisissä kouluissa opettavaa erityisopettajaa (n = 4). Analysoin haastattelut aineistolähtöisellä laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että erityisopettajien kokemukset oppimisvaikeuksien tunnistamisesta vaihtelevat keskenään suuresti riippuen esimerkiksi siitä, millaisessa koulussa ja työympäristössä he työskentelevät. Työyhteisön tuen ja muiden opettajien kanssa tiiminä toimimisen kuitenkin yleisesti koetaan tuovan varmuutta tilanteissa, joissa oppimisvaikeuksien tunnistamisessa on epäselvyyttä erilaisista kieleen liittyvistä vaikeuksista johtuen. Opettajien käsitykset siitä, tapahtuuko monikielisillä lapsilla oppimisvaikeuksien ylitunnistamista, erosivat toisistaan: osa koki, ettei tämä omassa koulussa olisi edes mahdollista pienluokille pääsyn tiukkojen kriteerien vuoksi, kun taas osa koki todistaneensa vastaavan tapahtuneen omassa koulussaan.
Johtopäätöksenä voi todeta, että monikielisten oppilaiden oppimisvaikeuksien tunnistamiseen liittyy erityisiä kieleen liittyviä haasteita, joita ei liity yksikielisen oppilaan oppimisvaikeuden tunnistamisprosessiin. Lisäksi erityisopettajat katsoivat oppilaan perheen kielelliseen taustaan liittyvien asioiden, kuten maahanmuuton tai vanhempien omien kielellisten edellytysten, vaikuttavan hänen mahdollisuuksiinsa kehittää suomen kielen taitoaan ja pärjätä oppimisvaikeuden kanssa.