Orjuuden vaihtoehtoinen historia : Mustan maantieteen rakentuminen Colson Whiteheadin romaanissa The Underground Railroad
Neuvonen, Tiia (2024-05-09)
Orjuuden vaihtoehtoinen historia : Mustan maantieteen rakentuminen Colson Whiteheadin romaanissa The Underground Railroad
(09.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061049084
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061049084
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassani tarkastelen, millainen orjuuden vaihtoehtoinen historia Colson Whiteheadin romaanista The Underground Railroad (2016) piirtyy esiin. Orjuuden vaihtoehtoisen historian käsittelyyn kytkeytyy mustan maantieteen käsite, jonka kautta Yhdysvaltain historiaa ja luontoa tulkitaan mustasta näkökulmasta ja kokemuksesta käsin. Hyödynnän Toni Morrisonin ajatuksia valkoisen mielikuvituksen vallitsevuudesta amerikkalaisessa kirjallisuudessa ja sen kaanonissa. Kuten Morrison myös Whitehead kirjoittaa tätä valkoista mielikuvitusta vastaan. Tällöin he antavat äänen heille, jotka ovat yleensä joutuneet vaikenemaan. Whiteheadin romaanissa äänen saa nuori orjuutettu nainen Cora. Hän on romaanin keskeinen henkilöhahmo, eikä hän tyydy hänelle jo syntymässään annettuun rooliin plantaasilla pakkotyötä tekevänä orjuutettuna. Pakenemalla plantaasilta Cora toimii vastoin odotuksia ja samalla hänen kauttaan näemme, miten orjuutettuun suhtaudutaan niin plantaasilla kuin sen ulkopuolellakin.
Lähestyn tätä kysymystä ekokriittisen luennan kautta. Erityisesti huomioin afrikkalais-amerikkalaisen ekokritiikin esiin nostamia kysymyksiä. Afrikkalais-amerikkalaisessa ekokritiikissä korostuu se, ettei afrikkalais-amerikkalaisia pidä tarkastella lähtökohtaisesti jonain yhtenäisenä joukkona, johon pätisivät aina samat olettamukset. Nicole Wallerin artikkelin “Marronage or Underground? The Black Geographies of Colson Whitehead’s The Underground Railroad and Ta-Nehisi Coates’s The Water Dancer” kautta avaan mustan maantieteen käsitettä. Mustan maantieteen kautta voidaan tarkastella kriittisesti mustasta näkökulmasta käsin romaanin kuvaamaa ympäristöä ja luontoa.
Orjuuden vaihtoehtoinen historia tulee romaanissa näkyväksi valkoisten harjoittaman rasismin ja sorron kautta. Rakenteellinen rasismi ulottuu kaikkialle romaanin kuvaamassa yhteiskunnassa. Coran kautta yhteiskunnan sortavat rakenteet asettuvat kyseenalaiseen valoon ja samalla ne myös paljastavat lukijalle kuvatun yhteiskunnan rasistisuuden.
Lähestyn tätä kysymystä ekokriittisen luennan kautta. Erityisesti huomioin afrikkalais-amerikkalaisen ekokritiikin esiin nostamia kysymyksiä. Afrikkalais-amerikkalaisessa ekokritiikissä korostuu se, ettei afrikkalais-amerikkalaisia pidä tarkastella lähtökohtaisesti jonain yhtenäisenä joukkona, johon pätisivät aina samat olettamukset. Nicole Wallerin artikkelin “Marronage or Underground? The Black Geographies of Colson Whitehead’s The Underground Railroad and Ta-Nehisi Coates’s The Water Dancer” kautta avaan mustan maantieteen käsitettä. Mustan maantieteen kautta voidaan tarkastella kriittisesti mustasta näkökulmasta käsin romaanin kuvaamaa ympäristöä ja luontoa.
Orjuuden vaihtoehtoinen historia tulee romaanissa näkyväksi valkoisten harjoittaman rasismin ja sorron kautta. Rakenteellinen rasismi ulottuu kaikkialle romaanin kuvaamassa yhteiskunnassa. Coran kautta yhteiskunnan sortavat rakenteet asettuvat kyseenalaiseen valoon ja samalla ne myös paljastavat lukijalle kuvatun yhteiskunnan rasistisuuden.