Elokuvan luoma kuva sosiaalityöstä
Matikainen, Sara (2024-05-30)
Elokuvan luoma kuva sosiaalityöstä
Matikainen, Sara
(30.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061048828
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061048828
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on, millaista kuvaa sosiaalityöstä tuotetaan elokuvassa. Media on vaikuttava tiedonlähde ihmisille ja sen uskotaan vaikuttavan ihmisten asenteiden muodostumiseen ja ylläpitämiseen. Aiempien tutkimusten perusteella medialla on vaikutusta ihmisten asenteiden muodostumiseen, mutta vaikutus on usein epäsuora ja sitä on vaikea yksiselitteisesti osoittaa. Vaikutuksen olemassaolosta ovat kuitenkin monet tutkijat samaa mieltä.
Perustelen tutkielmani aihetta sosiaalisen konstruktionismin avulla. Sosiaalisen konstruktionismin teoriassa ajatellaan, että ihminen luo omaa ympäristöään tekemällä luokituksia ja kategorisoimalla asioita ja ideoita. Sosiaalinen konstruktionismi on sidoksissa historiaan ja kulttuuriin. Se tunnistaa ihmisen vaikutusvallan todellisuuden muodostamisessa. Elokuvan tarkastelu sosiaalityön kuvaa luovana mekanismina saa validoinnin sosiaalisen konstruktionismin kehävaikutuksen myötä. Kehävaikutuksen mukaan olemassa olevat luokitukset vaikuttavat luokituksissa oleviin ideoihin eli esimerkiksi sosiaalityön idea voi kehävaikutuksen myötä saada vaikutuksia sen aiemmasta luokituksesta ja luokituksilla olisi näin ollen itseään toteuttavan ennustuksen tyyppinen ongelma.
Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jossa käytän narratiivianalyysia elokuvan System Crasher analysointiin. Etsinelokuvasta sosiaalityön kuvaa ja tarkastelen millä keinoin se muodostetaan. Jaoin elokuvan roolihahmot kategorioihin työntekijät ja asiakkaat. Tämän jälkeen tarkastelin heidän toimintaansa narratiivissa ja millaisia suhteita hahmojen välillä on.
Analyysin tuloksena sosiaalityön kuva näyttää elokuvassa tulevan tuotetuksi hahmojen välisten suhteiden kautta, sosiaalityön kuva muodostuu myös oman institutionaalisen roolinsa kautta. Sosiaalityön kuva oli yhteydessä myös yhteiskunnan kuvaan joka elokuvassa tuli ilmi hahmojen toiminnan ja olemisen kautta. Havaitsin elokuvassa yhteiskunnan vaikutuksen sosiaalityön kuvaan. Lopussa pohdin, kuinka olen myös itse median vaikutuksille altis ja se on vaikuttanut muun muassa siihen, miten alun perin lähestyin aiheitta.
Perustelen tutkielmani aihetta sosiaalisen konstruktionismin avulla. Sosiaalisen konstruktionismin teoriassa ajatellaan, että ihminen luo omaa ympäristöään tekemällä luokituksia ja kategorisoimalla asioita ja ideoita. Sosiaalinen konstruktionismi on sidoksissa historiaan ja kulttuuriin. Se tunnistaa ihmisen vaikutusvallan todellisuuden muodostamisessa. Elokuvan tarkastelu sosiaalityön kuvaa luovana mekanismina saa validoinnin sosiaalisen konstruktionismin kehävaikutuksen myötä. Kehävaikutuksen mukaan olemassa olevat luokitukset vaikuttavat luokituksissa oleviin ideoihin eli esimerkiksi sosiaalityön idea voi kehävaikutuksen myötä saada vaikutuksia sen aiemmasta luokituksesta ja luokituksilla olisi näin ollen itseään toteuttavan ennustuksen tyyppinen ongelma.
Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jossa käytän narratiivianalyysia elokuvan System Crasher analysointiin. Etsinelokuvasta sosiaalityön kuvaa ja tarkastelen millä keinoin se muodostetaan. Jaoin elokuvan roolihahmot kategorioihin työntekijät ja asiakkaat. Tämän jälkeen tarkastelin heidän toimintaansa narratiivissa ja millaisia suhteita hahmojen välillä on.
Analyysin tuloksena sosiaalityön kuva näyttää elokuvassa tulevan tuotetuksi hahmojen välisten suhteiden kautta, sosiaalityön kuva muodostuu myös oman institutionaalisen roolinsa kautta. Sosiaalityön kuva oli yhteydessä myös yhteiskunnan kuvaan joka elokuvassa tuli ilmi hahmojen toiminnan ja olemisen kautta. Havaitsin elokuvassa yhteiskunnan vaikutuksen sosiaalityön kuvaan. Lopussa pohdin, kuinka olen myös itse median vaikutuksille altis ja se on vaikuttanut muun muassa siihen, miten alun perin lähestyin aiheitta.