Lesken asumissuoja
Byman, Roosa (2024-05-31)
Lesken asumissuoja
(31.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061149838
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061149838
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee lesken asumissuojan jäämistöoikeudellista merkitystä voimassa olevan oikeuden mukaan. Perintökaaren 3:1a.2:n mukaisesti eloonjäänyt puoliso saa rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan lesken kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää asumissuojan tarkka sisältö sekä sen saamisen edellytykset. Tutkielmassa keskitytään lesken ja rintaperillisten väliseen jäämistöoikeudelliseen suhteeseen. Tarkoituksena onkin ottaa selvää, miten määräämisvalta lesken hallinnan alaiseen omaisuuteen jakautuu heidän välillään sekä millaisia oikeustoimia inter vivos tai mortis causa aviopuolisot voivat tehdä lesken aseman parantamiseksi. Tarkoituksena on myös tutkia, millaisia epäselvyyksiä ja ongelmakohtia voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyy ja millä tavoin sääntelyä voisi kehittää.
Oikeuskäytännössä on vakiintunut leskelle suosiollisen tulkinnan periaate koskien tulkinnallisesti epäselviä tilanteita. Tutkielman tavoitteena on ottaa selvää, soveltuuko periaate myös asumisoikeuteen liittyvien ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen. Tutkielmassa käytetään pääasiallisena tutkimusmenetelmänä lainoppia. Tutkielma sisältää myös oikeusvertailevia näkökohtia lesken ja rintaperillisten asemasta Ruotsin lainsäädännössä. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään de lege ferenda -tutkimusmetodia lesken asumisoikeutta koskevien lainsäädännön kehitysehdotusten osalta.
Asumissuojasäännöksen tarkoituksena on turvata lesken tärkeimpiä tarpeita, asumisen jatkuvuutta ja asumistason ennallaan säilymistä. Eloonjääneen puolison asumisoikeus syrjäyttääkin jopa rintaperillisen lakiosaoikeuden ja sitä ei ole edes perittävän tekemällä testamentilla mahdollista sivuuttaa. Asumisoikeuden saamisen kannalta esimerkiksi avio-oikeudella, avioliiton kestolla tai jäämistön suuruudella ei ole merkitystä. Lesken suojaa on mahdollista parantaa jäämistösuunnittelun keinoin, mutta sen lakimääräistä sisältöä ei oikeustoimin voida heikentää. Asumissuojaa tulisi kuitenkin kehittää siten, että leskellä olisi mahdollisuus vaihtaa suojan kohteena oleva asunto itselleen sopivampaan. Myös asumisoikeudesta ennakolta luopumisesta ja lesken vilpillisen menettelyn seurauksista tulisi säätää nimenomaisesti.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää asumissuojan tarkka sisältö sekä sen saamisen edellytykset. Tutkielmassa keskitytään lesken ja rintaperillisten väliseen jäämistöoikeudelliseen suhteeseen. Tarkoituksena onkin ottaa selvää, miten määräämisvalta lesken hallinnan alaiseen omaisuuteen jakautuu heidän välillään sekä millaisia oikeustoimia inter vivos tai mortis causa aviopuolisot voivat tehdä lesken aseman parantamiseksi. Tarkoituksena on myös tutkia, millaisia epäselvyyksiä ja ongelmakohtia voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyy ja millä tavoin sääntelyä voisi kehittää.
Oikeuskäytännössä on vakiintunut leskelle suosiollisen tulkinnan periaate koskien tulkinnallisesti epäselviä tilanteita. Tutkielman tavoitteena on ottaa selvää, soveltuuko periaate myös asumisoikeuteen liittyvien ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen. Tutkielmassa käytetään pääasiallisena tutkimusmenetelmänä lainoppia. Tutkielma sisältää myös oikeusvertailevia näkökohtia lesken ja rintaperillisten asemasta Ruotsin lainsäädännössä. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään de lege ferenda -tutkimusmetodia lesken asumisoikeutta koskevien lainsäädännön kehitysehdotusten osalta.
Asumissuojasäännöksen tarkoituksena on turvata lesken tärkeimpiä tarpeita, asumisen jatkuvuutta ja asumistason ennallaan säilymistä. Eloonjääneen puolison asumisoikeus syrjäyttääkin jopa rintaperillisen lakiosaoikeuden ja sitä ei ole edes perittävän tekemällä testamentilla mahdollista sivuuttaa. Asumisoikeuden saamisen kannalta esimerkiksi avio-oikeudella, avioliiton kestolla tai jäämistön suuruudella ei ole merkitystä. Lesken suojaa on mahdollista parantaa jäämistösuunnittelun keinoin, mutta sen lakimääräistä sisältöä ei oikeustoimin voida heikentää. Asumissuojaa tulisi kuitenkin kehittää siten, että leskellä olisi mahdollisuus vaihtaa suojan kohteena oleva asunto itselleen sopivampaan. Myös asumisoikeudesta ennakolta luopumisesta ja lesken vilpillisen menettelyn seurauksista tulisi säätää nimenomaisesti.