BEPS-projektin vaikutus monikansallisten yritysten siirtohinnoitteluun
Laaksonen, Antti (2024-06-18)
BEPS-projektin vaikutus monikansallisten yritysten siirtohinnoitteluun
Laaksonen, Antti
(18.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062457257
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062457257
Tiivistelmä
Aggressiivisen verosuunnittelun mahdollisuudet ovat digitalisaation ja globalisaation myötä kasvaneet. Huolta on herättänyt etenkin voittojen siirtyminen matalan verokannan maihin ja veropohjan supistuminen. Ongelmana on ollut myös kansainvälisen yhteistyön puute haitallisen verosuunnittelun kitkemiseksi. Vuonna 2013 OECD ja G20-maat käynnistivät BEPS-projektin (Base Erosion and Profit Shifting) voittojen siirron ja veropohjan rapautumisen estämiseksi. Hanketta täydentämään kehitettiin myöhemmin BEPS 2.0 -hanke, jonka implementointi on edelleen osittain kesken. Yhtenä osa-alueena projektissa on siirtohinnoittelu, joka on tärkeä osa monikansallisten yritysten liiketoimintaa.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten BEPS-hanke vaikuttaa monikansallisten konsernien siirtohinnoitteluun. Tutkielmassa käsitellään siirtohinnoittelua koskevia BEPS-toimenpiteitä ja millaisia seurauksia niiden käyttöönotolla on ollut yrityksiin. Lisäksi tarkastellaan uudistusten synnyttämiä siirtohinnoitteluriskejä sekä yritysten keinoja välttyä riskeiltä. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksen muodossa, ja siinä hyödynnetään jo olemassa olevaa siirtohinnoitteluun ja verotukseen liittyvää kirjallisuutta ja tutkimusaineistoa.
Tutkielman perusteella BEPS-projektin vaikutukset ovat yritysten näkökulmasta haastavia. Uusissa säännöksissä painotetaan tulojen ja niiden verotuksen kohdistumista osapuolille, jotka ovat todellisessa vastuussa liiketoiminnasta ja sen riskeistä. Tämä estää tehokkaasti verosuunnittelua, koska voittojen siirtäminen liiketoiminnan kannalta muuten merkityksettömiin tytäryhtiöihin verotuksellisista syistä on vaikeampaa. Tiheästi muuttuva sääntely aiheuttaa yrityksille epävarmuutta ja heikentää ennustettavuutta. Samalla yritykset joutuvat käyttämään entistä enemmän resursseja riskienhallintaan ja sääntöjen noudattamisen varmistamiseen. Ennakoitavuuden parantamiseen hyvä tapa on hyödyntää veroviranomaisten kanssa solmittavia siirtohinnoittelun ennakkosopimuksia. Kasvaneiden raportointivaatimusten lisäämää taakkaa helpottaakseen yritysten on suositeltavaa panostaa yhtenäisten dokumentointitapojen kehittämiseen sekä tietotekniikan hyödyntämiseen siirtohinnoittelussa.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten BEPS-hanke vaikuttaa monikansallisten konsernien siirtohinnoitteluun. Tutkielmassa käsitellään siirtohinnoittelua koskevia BEPS-toimenpiteitä ja millaisia seurauksia niiden käyttöönotolla on ollut yrityksiin. Lisäksi tarkastellaan uudistusten synnyttämiä siirtohinnoitteluriskejä sekä yritysten keinoja välttyä riskeiltä. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksen muodossa, ja siinä hyödynnetään jo olemassa olevaa siirtohinnoitteluun ja verotukseen liittyvää kirjallisuutta ja tutkimusaineistoa.
Tutkielman perusteella BEPS-projektin vaikutukset ovat yritysten näkökulmasta haastavia. Uusissa säännöksissä painotetaan tulojen ja niiden verotuksen kohdistumista osapuolille, jotka ovat todellisessa vastuussa liiketoiminnasta ja sen riskeistä. Tämä estää tehokkaasti verosuunnittelua, koska voittojen siirtäminen liiketoiminnan kannalta muuten merkityksettömiin tytäryhtiöihin verotuksellisista syistä on vaikeampaa. Tiheästi muuttuva sääntely aiheuttaa yrityksille epävarmuutta ja heikentää ennustettavuutta. Samalla yritykset joutuvat käyttämään entistä enemmän resursseja riskienhallintaan ja sääntöjen noudattamisen varmistamiseen. Ennakoitavuuden parantamiseen hyvä tapa on hyödyntää veroviranomaisten kanssa solmittavia siirtohinnoittelun ennakkosopimuksia. Kasvaneiden raportointivaatimusten lisäämää taakkaa helpottaakseen yritysten on suositeltavaa panostaa yhtenäisten dokumentointitapojen kehittämiseen sekä tietotekniikan hyödyntämiseen siirtohinnoittelussa.