"Ajan henkikö vaatii kontrollia?" : Oikeushistoriallinen tutkimus vuoden 1995 poliisilaista käydystä keskustelusta
Niemi, Cia (2024-05-15)
"Ajan henkikö vaatii kontrollia?" : Oikeushistoriallinen tutkimus vuoden 1995 poliisilaista käydystä keskustelusta
(15.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062055829
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062055829
Tiivistelmä
Tutkimuksessani selvitän minkälaista keskustelua vuoden 1995 poliisilaista käytiin. Aineistona olen käyttänyt mm. sanoma- ja aikakauslehtiä sekä poliisin ammattilehtiä vuosien 1984-1995 välillä. Mukana on niin lehtien pääkirjoituksia, mielipidekirjoituksia kuin uutisartikkeleitakin. Tutkimuksessa käydään läpi eri työryhmien ehdotukset poliisilaiksi sekä lehdistökirjoittelu niihin liittyen. Tutkimusmenetelmä on oikeushistoriallinen, eli pyrkii analysoimaan oikeudellista muutosta.
Vuoden 1995 poliisilakia valmisteltiin noin kymmenen vuotta. Edellinen poliisilaki oli vuodelta 1966, jonka jälkeen Suomi oli kuitenkin muuttunut elinkeinorakenteen osalta ja kaupungistumisen myötä. 1980- ja 1990- lukujen vaihteessa Suomi lähentyi muuta Eurooppaa. Suomi mm. liittyi Euroopan neuvostoon, jonka myötä Suomea velvoittavaksi tuli Euroopan ihmisoikeussopimus.
Tutkimuksessa selvisi, että alkuun yksipuoliseksi moitittu keskustelu poliisilain ympärillä kattoi loppujen lopuksi lukuisia eri aiheita. Alussa keskustelu pysytteli suunniteltujen organisaatiomuutosten sekä puhelinkuunteluoikeuden ympärillä. Myöhemmin esiin nousivat vahvemmin poliisin toimivaltuuksia koskevat kysymykset. Keskustelua aiheuttivat mm. poliisin epäsovinnaiset tiedonhankintamenetelmät. Perus- ja ihmisoikeuksien sekä kansainvälisten sopimusten painoarvon kasvu näkyi myös laista käydyssä keskustelussa. Osa pelkäsi poliisin toimivaltuuksien kasvattamisen merkitsevän esim. yksityisyyden vaarantumista ja esittivät uhkakuvia toimivaltuuksien väärinkäytöstä. Osan mielestä taas poliisille ei myönnetty riittävän laajoja toimivaltuuksia, jotta vakavaan rikollisuuteen olisi pystytty tehokkaasti puuttumaan. Poliisin toimivaltuudet herättävät vahvoja tunteita, sillä niiden kautta poliisi pystyy puuttumaan ihmisten yksityisyyteen ja oikeuksiin. Poliisilainsäädäntöä mietittäessä joudutaankin aina tekemään punnintaa kansalaisten perusoikeuksien ja rikostorjunnan välillä.
Vuoden 1995 poliisilakia valmisteltiin noin kymmenen vuotta. Edellinen poliisilaki oli vuodelta 1966, jonka jälkeen Suomi oli kuitenkin muuttunut elinkeinorakenteen osalta ja kaupungistumisen myötä. 1980- ja 1990- lukujen vaihteessa Suomi lähentyi muuta Eurooppaa. Suomi mm. liittyi Euroopan neuvostoon, jonka myötä Suomea velvoittavaksi tuli Euroopan ihmisoikeussopimus.
Tutkimuksessa selvisi, että alkuun yksipuoliseksi moitittu keskustelu poliisilain ympärillä kattoi loppujen lopuksi lukuisia eri aiheita. Alussa keskustelu pysytteli suunniteltujen organisaatiomuutosten sekä puhelinkuunteluoikeuden ympärillä. Myöhemmin esiin nousivat vahvemmin poliisin toimivaltuuksia koskevat kysymykset. Keskustelua aiheuttivat mm. poliisin epäsovinnaiset tiedonhankintamenetelmät. Perus- ja ihmisoikeuksien sekä kansainvälisten sopimusten painoarvon kasvu näkyi myös laista käydyssä keskustelussa. Osa pelkäsi poliisin toimivaltuuksien kasvattamisen merkitsevän esim. yksityisyyden vaarantumista ja esittivät uhkakuvia toimivaltuuksien väärinkäytöstä. Osan mielestä taas poliisille ei myönnetty riittävän laajoja toimivaltuuksia, jotta vakavaan rikollisuuteen olisi pystytty tehokkaasti puuttumaan. Poliisin toimivaltuudet herättävät vahvoja tunteita, sillä niiden kautta poliisi pystyy puuttumaan ihmisten yksityisyyteen ja oikeuksiin. Poliisilainsäädäntöä mietittäessä joudutaankin aina tekemään punnintaa kansalaisten perusoikeuksien ja rikostorjunnan välillä.