Vankitoiminnot uusintarikollisuuden ehkäisyssä : Päihde- ja mielenterveysongelmien huomiointi kuntoutustoiminnassa
Kannisto, Aino-Kaisa; Virenius, Anna (2024-06-20)
Vankitoiminnot uusintarikollisuuden ehkäisyssä : Päihde- ja mielenterveysongelmien huomiointi kuntoutustoiminnassa
(20.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062558252
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062558252
Tiivistelmä
Tutkielmamme tarkoituksena on tutkia Suomessa ehdotonta vankeusrangaistusta suorittaville vangeille tarjottavien vankitoimintojen vaikutusta uusintarikollisuuden ehkäisyssä. Tutkielmamme keskittyy vankitoimintojen osalta työtoimintaan, koulutukseen sekä päihdekuntoutukseen. Edellä mainitut vankitoiminnot liittyvät usein merkittävästi toisiinsa ja ne on usein pyritty toteuttamaan toisiaan tukeviksi toiminnoiksi. Työtoiminnan ja koulutuksen vaikutuksia ei ole tällä hetkellä tutkittu vielä riittävästi Suomessa. Aikaisempi tutkimus perustuu myös osin vanhentuneeseen lainsäädäntöön, jota on uudistettu merkittävästi 2000- luvulta lähtien. Päihdekuntoutuksen vaikutuksia uusintarikollisuuteen on myös tutkittu Suomessa verrattain vähän.
Tutkielmamme pureutuu vankitoimintojen lisäksi vankien päihde- ja mielenterveysongelmiin. Rikosseuraamuslaitoksen laatiman tutkimuksen mukaan noin 80 prosentilla vangeista on ongelmia päihteiden käytön kanssa. Lisäksi huomattava osa kärsii tai on kärsinyt elämänsä aikana jonkinasteisista mielenterveysongelmista. Ilmiö on siten laaja ja näin ollen merkittävä osa vankien toimintakykyyn vaikuttava taustatekijä, joka tulee huomioida arvioitaessa vankitoimintojen laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Kiinnitämme tutkielmassa huomiota vankitoimintojen toteuttamisen ongelmakohtiin, keskittyen erityisesti vankeuslainsäädännön kokonaisuudistukseen sekä tutkimuksiin, jotka käsittelevät lainsäädäntöuudistuksen tavoitteiden toteutumista. Tutkimusaineistona käytämme lisäksi muuta aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta, kirjallisuutta sekä virallislähteitä. Tutkimusaineisto on pääasiassa kansallista, mutta olemme laajentaneet aineistoa myös kansainväliseen tutkimukseen vertailevan näkökulman saamiseksi. Hyödynnämme tutkielmassamme lisäksi erilaisia kriminologisia teorioita, joita ovat What Works-teoria, desistanssitutkimuksen teoriat ja sosiaalisen kontrollin teoria. Pyrimme teorioiden avulla selittämään aikaisempia tutkimustuloksia ja niistä esiin nousevia ilmiöitä ja ongelmia.
Suomessa tutkimustulokset ovat tähän mennessä osoittaneet, että vankitoiminnoilla ei ole merkittävää tilastollista vaikutusta uusintarikollisuuteen Suomessa. Yhdysvalloissa tehdyistä tutkimuksista on puolestaan saatu päinvastaista näyttöä. Suomalaisissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että vankitoimintoihin osallistumisella on muita positiivisia vaikutuksia vankien ja yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna, esimerkiksi vankien parempi työllistyminen vankilasta vapautumisen jälkeen. Kun pohditaan miksi vankitoiminnoilla ei ole vaikutusta uusintarikollisuuteen voi taustalla vaikuttaa monet eri tekijät, kuten vankien yksilölliset ominaisuudet tai ulkoiset tekijät kuten puutteelliset resurssit kuntoutustoiminnan toteuttamiseksi. Vankien yksilölliset tarpeet huomioimalla ja vankeinhoitoon suunnattavia resursseja lisäämällä vankitoiminnoilla voisi kriminologisten teorioiden sekä aikaisemman tutkimuksen valossa saavuttaa merkittäviäkin yhteiskunnallisia hyötyjä uusintarikollisuutta vähentämällä.
Tutkielmamme pureutuu vankitoimintojen lisäksi vankien päihde- ja mielenterveysongelmiin. Rikosseuraamuslaitoksen laatiman tutkimuksen mukaan noin 80 prosentilla vangeista on ongelmia päihteiden käytön kanssa. Lisäksi huomattava osa kärsii tai on kärsinyt elämänsä aikana jonkinasteisista mielenterveysongelmista. Ilmiö on siten laaja ja näin ollen merkittävä osa vankien toimintakykyyn vaikuttava taustatekijä, joka tulee huomioida arvioitaessa vankitoimintojen laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Kiinnitämme tutkielmassa huomiota vankitoimintojen toteuttamisen ongelmakohtiin, keskittyen erityisesti vankeuslainsäädännön kokonaisuudistukseen sekä tutkimuksiin, jotka käsittelevät lainsäädäntöuudistuksen tavoitteiden toteutumista. Tutkimusaineistona käytämme lisäksi muuta aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta, kirjallisuutta sekä virallislähteitä. Tutkimusaineisto on pääasiassa kansallista, mutta olemme laajentaneet aineistoa myös kansainväliseen tutkimukseen vertailevan näkökulman saamiseksi. Hyödynnämme tutkielmassamme lisäksi erilaisia kriminologisia teorioita, joita ovat What Works-teoria, desistanssitutkimuksen teoriat ja sosiaalisen kontrollin teoria. Pyrimme teorioiden avulla selittämään aikaisempia tutkimustuloksia ja niistä esiin nousevia ilmiöitä ja ongelmia.
Suomessa tutkimustulokset ovat tähän mennessä osoittaneet, että vankitoiminnoilla ei ole merkittävää tilastollista vaikutusta uusintarikollisuuteen Suomessa. Yhdysvalloissa tehdyistä tutkimuksista on puolestaan saatu päinvastaista näyttöä. Suomalaisissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että vankitoimintoihin osallistumisella on muita positiivisia vaikutuksia vankien ja yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna, esimerkiksi vankien parempi työllistyminen vankilasta vapautumisen jälkeen. Kun pohditaan miksi vankitoiminnoilla ei ole vaikutusta uusintarikollisuuteen voi taustalla vaikuttaa monet eri tekijät, kuten vankien yksilölliset ominaisuudet tai ulkoiset tekijät kuten puutteelliset resurssit kuntoutustoiminnan toteuttamiseksi. Vankien yksilölliset tarpeet huomioimalla ja vankeinhoitoon suunnattavia resursseja lisäämällä vankitoiminnoilla voisi kriminologisten teorioiden sekä aikaisemman tutkimuksen valossa saavuttaa merkittäviäkin yhteiskunnallisia hyötyjä uusintarikollisuutta vähentämällä.