Alakoulun opettajien näkemyksiä sukupuolten tasa-arvon edistämisestä
Pernu, Janette; Neulanen, Marita (2024-08-06)
Alakoulun opettajien näkemyksiä sukupuolten tasa-arvon edistämisestä
(06.08.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082266116
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082266116
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin suomalaisten alakoulun opettajien näkemyksiä oppilaiden sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten alakoulun opettajat määrittelevät sukupuolten tasa-arvon, ja miten oppilaiden sukupuolten tasa-arvoa voi edistää. Lisäksi selvitettiin, kokevatko alakoulun opettajat haasteita tai kehittämiskohteita sukupuolten tasa-arvon edistämisessä koulumaailmassa. Tutkimus toteutettiin laadullisena puolistrukturoituna haastattelututkimuksena. Tutkimukseen osallistui viisi alakoulun opettajaa ja heitä haastateltiin kevään 2024 aikana. Aineiston analysointi toteutettiin aineistolähtöisesti ja se oli osittain teoriaohjaavaa.
Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, sillä Suomen hallitus nimesi vuosien 2020–2023 hallitusohjelmassa tavoitteeksi, että tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tulee edistää suunnitelmallisesti eri koulutusasteilla. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että pohjoismaalaisilla kasvatusalan ammattilaisilla on heikohko tietämys sukupuolten tasa-arvosta ja sen edistämisestä. Tutkimuskirjallisuudessa on havaittu viitteitä siitä, että suomalaiset suhtautuvat positiivisesti sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, mutta käytännön toimia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ei ole havaittu.
Tämän tutkimuksen tuloksista ilmeni, että sukupuolten tasa-arvon edistämiseen suhtauduttiin positiivisesti ja osittain myös motivoituneesti. Alakoulun opettajat ajattelivat oppilaiden sukupuolten tasa-arvon edistämisen kuuluvan koulumaailmaan kasvatus- ja opetustyön näkökulmasta. Vaikka tutkittavista jokainen suhtautui opettajien toteuttamaan tasa-arvotyöhön positiivisesti, nähtiin käytännön tasa-arvotyössä myös haasteita ja kehityskohteita. Opettajat mainitsivat, että koululaitosten yhteisten ja selkeiden linjojen nimeäminen tasa-arvotyölle olisi tärkeää. Haasteiksi nähtiin opetushenkilöstön tiedonpuute ja opettajien eriävä, mahdollisesti vanhentunut sekä stereotyyppinen, asennoituminen tasa-arvokysymyksiin. Tutkimuksen tulokset olivat siis ainoastaan osittain linjassa aiemman tutkimuksen kanssa.
Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, sillä Suomen hallitus nimesi vuosien 2020–2023 hallitusohjelmassa tavoitteeksi, että tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tulee edistää suunnitelmallisesti eri koulutusasteilla. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että pohjoismaalaisilla kasvatusalan ammattilaisilla on heikohko tietämys sukupuolten tasa-arvosta ja sen edistämisestä. Tutkimuskirjallisuudessa on havaittu viitteitä siitä, että suomalaiset suhtautuvat positiivisesti sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, mutta käytännön toimia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ei ole havaittu.
Tämän tutkimuksen tuloksista ilmeni, että sukupuolten tasa-arvon edistämiseen suhtauduttiin positiivisesti ja osittain myös motivoituneesti. Alakoulun opettajat ajattelivat oppilaiden sukupuolten tasa-arvon edistämisen kuuluvan koulumaailmaan kasvatus- ja opetustyön näkökulmasta. Vaikka tutkittavista jokainen suhtautui opettajien toteuttamaan tasa-arvotyöhön positiivisesti, nähtiin käytännön tasa-arvotyössä myös haasteita ja kehityskohteita. Opettajat mainitsivat, että koululaitosten yhteisten ja selkeiden linjojen nimeäminen tasa-arvotyölle olisi tärkeää. Haasteiksi nähtiin opetushenkilöstön tiedonpuute ja opettajien eriävä, mahdollisesti vanhentunut sekä stereotyyppinen, asennoituminen tasa-arvokysymyksiin. Tutkimuksen tulokset olivat siis ainoastaan osittain linjassa aiemman tutkimuksen kanssa.